Mitä enemmän tuota kämppävääntöä mietin, sitä enemmän se v*tuttaa.
Maanantaisen puhelun jälkeen on ottanut sen verran päähän, että tuli hetkellinen hälläväliä-asenne ja pistin raha-asiani parissa päivässä ihan retuperälle.
Ilmeisesti kärsin edelleen illuusiosta, että rahaa on muka jotenkin liikaa, varsinkaan kun sitä ei päässyt käyttämään siihen mihin piti: Asuntoon.
Kävin vähän shoppailemassa, ravintolassa ja ajelin taksilla pariinkin otteeseen.
Puskurin rahat olivat jo maanantaina käytössä, johtuen risteilystä, joten lienee varmaan turhaa sanoa, että puskuri on pienentynyt vielä lisää. Paljonko? En osaa vielä sanoa. Odotan tilitietojen päivittymistä ja tulen sitten tunnustamaan tekemäni vahingot.
Niin, että jos maanantaina masensi, niin tämäkö nyt sitten on jotenkin parempi tilanne?
Ei ole.
Olen äärettömän stressaantunut.
Palkkapäivään 15 päivää eli ikuisuus.
Nyt tarvitaan suunnitelma!
Projekti pommikämppä laitetaan nyt hetkeksi jäähylle.
Ei se asunnonostaminen näin hiton vaikeeta voi olla!
Tsemppiä! Me ostettiin toissa syksynä pommikämppä, jonka hintapyyntö oli x euroa. Tarjottiin siitä 14 % vähemmän, koska se oli niin surkeassa kunnossa. No, myyjä vain totesi että ei tee edes vastatarjousta tuohon hintaan. Korotimme tarjousta ylöspäin niin, että tarjouksemme oli 10 % vähemmän kuin pyyntihinta ja tällöin he vastatarjosivat niin, että laskivat omaansa 7 %. Emme kuitenkaan tyytyneet tähän, vaan tarjosimme hinnan, joka oli 8,5 % vähemmän kuin pyyntihinta. Ja BOOM, he hyväksyivät sen.
VastaaPoistaOli prosentit mitä oli, mutta tarinan opetus on, että ei kannata luovuttaa vaan sitkeästi tarjota uudestaan eikä tyytyä liian pieneen! Kyllä se siitä! :)
- Cecilia
Minäkin olen ihan stressaantunut. (Vaikka kaikki ihan luksus hyvin, mutta seuraava hanke nyt vaan mietityttää, haluan tehdä sen rakennuttamisprojektin, mutta joku laiskuus ja pelko iski. Ja tässä selvitellessä tuntuu että muuttuvia osia on niin paljon.)
VastaaPoistaRahahanat kiinni hetkeksi. Asuntoasiat selvinnevät ajan kanssa. Malttia :)
VastaaPoistaMun mielestä sun kantsis miettiä että miks joku stressaava tilanne saa sut hälläväliä asenteeseen. Jos pääset eroo tuosta niin kukkarosi kiittää :)
VastaaPoistaNiin munki mielestä mun pitäis. Se perustuu jotenkin siihen, että koen stressin alistavana tunteena ja hälläväliä-asenteella tunnen eräänlaista vapaudentunnetta jolla potkitaan stressiä persuksille. Jos vaikka löytäisin edes halvemmat stressinpoistokeinot näin aluksi! Tänään hain kaupasta avuksi k-menu nachoja. Hinta 1,05€! Ja huomenna siivoan vaatekaapin ja toivottavasti koen onnistumisentunnetta ja järjestyksen iloa!
PoistaMä niin tunnistan itsestäni myös tuon toimintamallin. "No ihan sama ostan sit auton vaikka yksin" tai "Ihan sama mitä pyöränkorjaus maksaa kun se vaan pitää olla käytössä ja toimia enkä itse osaa korjata" tai "Mulla on ollut nyt niin kurjaa että palkitsen kyllä itseni jollain".
Poista