Odottavan aika on pitkänpitkänpitkä

Palkkapäivä lähestyy etanamaisen hitaasti.
Vielä 13 päivää.
Buu!

Tuntuu niin tuskaiselta!

Vietin lapsiviikonlopun Hoplopissa ja Lintsillä.
Hoplopiin oli vapaapääsy, koska kyseessä oli kaverisynttärit jonne pääsin aveciksi.
Lintsillä sen sijaan innostuttiin pelaamaan ihan urakalla ja namejakin piti hommata, joten parikymppiä meni sen siliän tien.
Vaikka kyse on mieheni lapsista, osallistun puoliksi menoihin kun olen mukana.
Muu toiminta tuntuisi täysin väärältä, joten siitä en nirise nyt ollenkaan.
Meillä oli taas huippumeiningit!

Sen vastapainoksi tankkasin sunnuntaina Lidlistä 15 eurolla koko viikon (lue: su-pe) safkat ja nyt on vakaa päätös olla käymättä kaupassa tällä viikolla ollenkaan.
Ainut murheenkryyni saattaa olla edessä jos/kun hiljakseen polttamani röökiaski loppuu ennen
perjantaita. Eli ilman sitä syöpäaskia pärjäisin loistavasti...

Ja tästä pääsemmekin kivalla aasinsillalla tähän seuraavaan toimenpiteeseen:

Suunnitelmat

Perjantaina alkaa loma ja edessä on se Ruotsinristeily kälyn kanssa.
Koska vanhempia ei enää ole, on veljenperheestä tullut Femmikselle niin sanotusti "porukat" ja luonnollisesti olen niinkin huomaavainen (lue:lapsellinen), että salaan tupakointipaheeni heiltä.
Vuonna 2015 jäin kiinni isoveljelle tästä asiasta ja sain saarnat.
Vuosi sen jälkeen eräässä Facebook-päivityksessä ilmoitin lopettaneeni sauhuttelun ja sain taas saarnat siitä että olin edes aloittanut. :D

Joten 2,5 vuorokautta kälyn kanssa tarkoittaa 2,5 vuorokautta savuttomuutta.
Ja siitä alkaa loma, joten kerään nyt kaiken tahdonvoimani ja pyrin lopettamaan tuon ensi viikon loman aikana kokonaan.
Himassa on tilaa ja aikaa sitten kiukutella.
Ostan vaikka nicorette-purkkaa jos ei muuten onnistu!

Rahaa säästyy ihan jumalattomasti.
Yleiskunto paranee ja parempi olo valtaa kehoni.

Apinanraivo

Laskeskelen jo raivokkaasti lokakuun palkan määrää, vaikka syyskuun lopun työvuorojakaan ei ole vielä julkaistu. Kyttään ylimääräisiä vuoroja, koska tahdon niin kipeästi saada lokakuussakin suunniteltua paremman palkan, jotta pääsen suunnitelmissani vihdoin eteenpäin.
Olen täysin kyllästynyt tähän lannistumisentunteeseen ja päätinkin heittää sen nyt romukoppaan.
Ei kuulu Femmiksen stailiin!

Lisäksi budjetoin tulevan palkkapäivän budjettiin reilusti käyttörahaa, jotta en tule olemaan kuukauden kuluttua taas tässä jamassa.
Ensi palkkakaudelle on tiedossa kahdet juhlat ja muutamat vaateostokset.
Ne on nyt budjetoitava viimeisen päälle.

Laskin myös koko loppuvuoden budjetit valmiiksi ja nyt lupaankin maailmalle ja itselleni, että vuoden loppuun mennessä puskurissa on p*rkele se kolme tonnia ja uusi vuosi voi vihdoin alkaa puhtaalta pöydältä uuden projektin, nimittäin maksimaalisen sijoittamisen merkeissä!
Näin on!

Vaarallinen harrastus

Mainitsin vaateostostarpeet.
Eilen illanratoksi selailin verkkokauppojen tarjontaa ja huvin vuoksi mielikuvashoppailin tunnin verran.
Klikkailin ostoskoriin kaikki vähänkin kiinnostavat alekuteet nähdäkseni kuinka nopeasti halvoista räteistä kertyy jäätävät summat.
5,99€ sieltä, 3,99€ tuolta ja ehkä vielä tuo ja tuo ja tämä...
Lopputulos oli 78 euroa ja rapiat postikuluineen!

Tyhjensin järkyttyneenä ostoskorin ja painuin pehkuihin.

Haen vaatteeni kaupasta ja piste.
Silloin kun tarvitsen.
Vain sen mitä tarvitsen.
Ja silloinkin juoksen ensin 3-4 liikettä edestakaisin hintavertailun merkeissä.
Olen siitä outo naisihminen, että shoppailuhimo iskee noin kaksi kertaa vuodessa ja silloinkin koen vaatekaupat ahdistaviksi paikoiksi. En saa kiksejä enkä hyvänolontunnetta.

Että näin.
Rahaa jäljellä noin 50 euroa.
Päiviä jäljellä 13.
Vähennetään risteilypäivät -3.
Päivä jäljellä siis 10.
Aikataulussa ollaan, mutta kuinka pitkään...?

Jaa-a. Vielä melkein kaksi viikkoa aikaa rutista.

Hyvää tiistaita kaikille!