Olen taas velallinen.
Tällä viikolla siirryttiin jälleen luottokortin käyttöön, koska sekä käyttövarat että huima kahdeksankympin puskuri oli käytetty.
Palkkapäivään 10 päivää.
Tuntui siinä vaiheessa aika pahalta.
Mutta!
Tällä viikolla on tapahtunut paljon muuta joka on tuonut tällekin pilvelle hopeareunuksen!
Tunnelukot:
"Jos tästä tulee selfhelp-blogi niin nyt viimeistään lopetan lukemisen!"
Ei pelkoa! :D
Nopea briiffi vain siitä miten Donna saatiin takaisin raiteille. Tai ainakin sinne päin.
Tässä kuussa siis ahdistuin valtavasti siitä, että ei ollut projektia tai päämäärää. Yhtäkkiä kaikki ahdisti ja masensi ja tuntui turhalta ja elämäntarkoitusta ei ollut jajaja...
Ihana <3pÜÜdeli<3 huikkasi tunnelukon mahdollisuudesta. Olin tehnyt tunnelukkotestin netissä joskus tammikuussa ja tulokset oli aika huolestuttavia. Erittäin vahvoja tunnelukkoja oli 9 eikä Donnalla ollut yhden yhtä osa-aluetta jossa ei olisi tunnelukkoa ollut.
Silloin ajattelin, että plääh koko testille ja unohdin koko jutun.
Nyt tein testin uudestaan oikein siihen paneutuen ja tulokset olivat himppusen armollisemmat.
Vain kahdeksan erittäin vahvaa tunnelukkoa ja yksi jossa ei lukkoa olleskaan!
Jei hei...
En lähde erittelemään mitkä kaikki paikat tällä pimulla on lukossa, mutta ihan selvästi pakenen lukkojani keksimällä koko ajan projekteja ja juoksemalla päähänpistojen perässä ja innostumalla yhdestä sun toisesta asiasta ihan kybällä enkä voi pysähtyä hetkeksikään. Jos pysähdyn, ahdistun, koska tunnelukot alkavat kolkuttelemaan alitajuntaa.
Noniin: Eli tiistaina aloin ajan kanssa tiedostamaan ja työstämään lukkojani yksi kerrallaan.
Jotkut lukot niputin samaan kategoriaan ja joidenkin kanssa totesin voivani elää jo vallan hyvin, joten ne vaativat vähemmän työstämistä.
Sitten tulikin deeppiä shittiä!
Sain lainaan Kimmo Takasen Murra tunnelukkosi-kirjan, joka ei sitten tarjonnutkaan avaimia tunnelukkojen nopeaan avaamiseen vaan harjoituksia yksi toisensa perään, jotka tuntuivat aluksi ihan dorkilta, mutta loppuvaiheessa kävin jo läpi kaikkia tunnelukkoihin johtaneita asioita ja tapahtumia tippa linssissä. Mitä enemmän asian ajatteleminen ahdisti, sitä enemmän sen ytimessä oltiin.
Ja kas! Kolme päivää myöhemmin on jo paljon vapautuneempi olo.
En väitä että nyt on valaistuttu ja löydetty sisäinen rauha, vaan prosessi on alkanut ja vapautumisen tunteen ensikuplat kutittelevat sisintäni. Tai jotain semmosta!
Teen harjoituksia matkaani asti ja ikäänkuin "palkinnoksi" pääsen irtiotolle viikoksi etelänlämpöön pohtimaan harjoitusten tuloksia.
Ja kun palaan matkalta puhaltavat uudet tuulet ja hoidan asiani
järkevästi kuntoon. Toivon mukaan vuoristorataelämäni ylämäet ja
alamäet on siihen mennessä hieman tasoittuneet tai että ainakin välistä
löytyy edes hetki tasaista rataosuutta ilman kummallisia kilahduksia ja kriisejä.
Jos vaikka pysähtyis hetken nauttimaan olostaan...
Ja jos jaksoit lukea tänne asti!!!!
Matkabudjetti
Alkuvuodesta kun säästin matkaa varten ja tähtäimessä oli noin 1300euron potti.
600 euroa matkaan ja 700 euroa käyttöön.
Kohteena oli ensisijaisesti Kanaria.
Mutta nyt taisimme juuri innostua Turkin Alanyasta. (Se oli alunperin viimeinen vaihtoehto.)
Koko pakettimatka kolmen tähden hotelliin, (jossa oma vesipuisto) maksaisi 420€/hlö.
All inclusive-mahdollisuuden kanssa 539€/hlö.
All inclusive...hmmm.. Onko siihen järkeä satsata 118€?
All inclusive sisältää: aamiaisen, lounaan, välipalat, illallisen ja ilmaiset juomat sekä sisä- että allasbaarista. 118 euroa jaettuna koko viikolle tekee 16,8€/pv!!! Todellakin siinä on järkeä!?!?!
Eli mikäli sunnuntaina tuo Turkin halpisparatiisi on vielä vapaana, me taidamme varata sen.
No mitä tässä sitten hehkutetaan? No sitä, että käyttörahaa ei missään tapauksessa mene sitä 700 euroa. Tuskin edes 400 egeä, koska All inclusivella syödään (ja juodaan) noin halvasti koko viikko.
Eli olen erittäin toiveikas ettei visalaskua tarvitse tehdä kuin max tonni.
Sen minkä käytän nyt ennen palkkapäivää, maksan 10.4. takaisin, eikä sitä lasketa matkabudjettiin.
Ja matkan jälkeen kaavailen jo mahtipontisia säästötalkoita ja kirpputorikauppoja!
Tästä tulee sittenkin hyvä kevät!
perjantai 31. maaliskuuta 2017
maanantai 27. maaliskuuta 2017
Hyviä ja huonoja uutisia
Huonot ensin:
Budjettiin palaaminen ei sitten onnistunutkaan ihan tosta noin vain.
Olin koko viime viikon yksi tillintalli kulutuksen suhteen. Satasessa ei pysytty.
Olin jo lievästi ahdistunut alkukuusta ja luulin sen johtuvan velattomuuden lähenemisestä ja taloudellisen päämäärän katoamisesta.
No saattoi se johtuakin, mutta kaikenlaiset muutkin asiat lisäsivät vettä myllyyn, perinteinen kevätmasis ja ihmissohdesotkut kaupan päälle ja johan täällä jo ruikutettiin.
Yritin lohtusyödä. Ei auttanut.
Yritin kreisibailata. Ei auttanut. Pahensi vain tilannetta. Yleensä se edes rentouttaa jonkun verran, mutta nyt riekkuminen tuntui pakkopullalta.
Treffikumppania ei jaksa/kiinnosta nähdä.
Tosin kotona istuminenkin masentaa.
Yritin eilen lenkkeillä auringossa. Auttoi ehkä hetkeksi, mutta tänään oli kahta kauhempi olo.
Ainiin ja kärsin myös unettomuudesta ja painajaisista. Että näin.
Joku jo epäili, että alitajunta toistaa vuoden takaista tuskaa, koska vuosi sitten tähän aikaan elin niin raskata aikaa äidin kuoleman takia.
Emmätiedä.
Itkin masennustani kaverilleni, joka keksi hurjan idean: Lähdetään sittenkin sinne etelään äkkilähdöllä 2,5 viikon kuluttua.
Innostuin ensin valtavasti ja sitten masennuin jälleen ja totesin, että muuten ois kiva, mutta en tiedä miten kerron sen blogissani.
Kaveri piti täyskahelina.
Sitten pidin jo itsekin.
Sitten hyvät uutiset:
Lähden siis noin 2,5 viikon kuluttua äkkilähdöllä Kanarialle, Espanjaan, Kreikkaan tai Turkkiin!
Olen jäätävän innoissani! \(*_*)/
Lähdin samalta istumalta passikuvaan. Sitten kävin vaatekaapin läpi ja totesin, ettei ensinnäkään ole yksiäkään ehjiä kesäkenkiä, joilla lähteä reissuun. Kaikkea muutakin totesin tarvitsevani.
Samaan syssyyn saapui ensi viikkoisen pistooliammuntatunnin lasku (joka maksetaan siis etukäteen).
Takaisin huonoihin uutisiin:
Pelkästään tuona matkallelähtö-päätöspäivänä paloi rahaa 200 euroa.
Lisäksi:
Muistatteko kun taannoin keräsin matkakassaa ja puskuria ja sitten päätinkin perua matkan, sulauttaa ne yhteen ja maksaa niillä visan pois?
Näiden toimenpiteiden takia yllättäviä menoja (tai matkoja) varten ei ole nyt ylimääräistä rahaa, joten...
...matkarahat otetaan visalta eli...
...olen pian taas veloissani.
Eikä tässä vielä kaikki: Tämän kuun jättikäyttörahani hupeni hetkessä siihen jamaan, että taidan ihan kohta jo muutenkin luottokortilla.
Eli näin sitä sössitään asiat näinkin nopeasti!
Ainakin saan taas taloudellisen maaliviivani takaisin, kun matkalta palattuani aloitan visan tuhoamisen jälleen kerran.
En ole pätkääkään ylpeä tästä tempauksesta, mutta tarvitsen tätä matkaa nyt ihan todella.
Kuinkahan monta lukijaa menetin juuri...
Ja takaisin hyvien uutisten mahdollisuuteen:
Matkan jälkeen palaan ruotuun kun olen päässyt eroon kaikenmaailman kriiseistäni.
Maksan velat pois "tosta noin" vain, kerään uuden puskurin, löydän asunnon ja uusi hieno elämä kukoistaa!
Kunnes siis taas keksin jotain kreisiä...
Budjettiin palaaminen ei sitten onnistunutkaan ihan tosta noin vain.
Olin koko viime viikon yksi tillintalli kulutuksen suhteen. Satasessa ei pysytty.
Olin jo lievästi ahdistunut alkukuusta ja luulin sen johtuvan velattomuuden lähenemisestä ja taloudellisen päämäärän katoamisesta.
No saattoi se johtuakin, mutta kaikenlaiset muutkin asiat lisäsivät vettä myllyyn, perinteinen kevätmasis ja ihmissohdesotkut kaupan päälle ja johan täällä jo ruikutettiin.
Yritin lohtusyödä. Ei auttanut.
Yritin kreisibailata. Ei auttanut. Pahensi vain tilannetta. Yleensä se edes rentouttaa jonkun verran, mutta nyt riekkuminen tuntui pakkopullalta.
Treffikumppania ei jaksa/kiinnosta nähdä.
Tosin kotona istuminenkin masentaa.
Yritin eilen lenkkeillä auringossa. Auttoi ehkä hetkeksi, mutta tänään oli kahta kauhempi olo.
Ainiin ja kärsin myös unettomuudesta ja painajaisista. Että näin.
Joku jo epäili, että alitajunta toistaa vuoden takaista tuskaa, koska vuosi sitten tähän aikaan elin niin raskata aikaa äidin kuoleman takia.
Emmätiedä.
Itkin masennustani kaverilleni, joka keksi hurjan idean: Lähdetään sittenkin sinne etelään äkkilähdöllä 2,5 viikon kuluttua.
Innostuin ensin valtavasti ja sitten masennuin jälleen ja totesin, että muuten ois kiva, mutta en tiedä miten kerron sen blogissani.
Kaveri piti täyskahelina.
Sitten pidin jo itsekin.
Sitten hyvät uutiset:
Lähden siis noin 2,5 viikon kuluttua äkkilähdöllä Kanarialle, Espanjaan, Kreikkaan tai Turkkiin!
Olen jäätävän innoissani! \(*_*)/
Lähdin samalta istumalta passikuvaan. Sitten kävin vaatekaapin läpi ja totesin, ettei ensinnäkään ole yksiäkään ehjiä kesäkenkiä, joilla lähteä reissuun. Kaikkea muutakin totesin tarvitsevani.
Samaan syssyyn saapui ensi viikkoisen pistooliammuntatunnin lasku (joka maksetaan siis etukäteen).
Takaisin huonoihin uutisiin:
Pelkästään tuona matkallelähtö-päätöspäivänä paloi rahaa 200 euroa.
Lisäksi:
Muistatteko kun taannoin keräsin matkakassaa ja puskuria ja sitten päätinkin perua matkan, sulauttaa ne yhteen ja maksaa niillä visan pois?
Näiden toimenpiteiden takia yllättäviä menoja (tai matkoja) varten ei ole nyt ylimääräistä rahaa, joten...
...matkarahat otetaan visalta eli...
...olen pian taas veloissani.
Eikä tässä vielä kaikki: Tämän kuun jättikäyttörahani hupeni hetkessä siihen jamaan, että taidan ihan kohta jo muutenkin luottokortilla.
Eli näin sitä sössitään asiat näinkin nopeasti!
Ainakin saan taas taloudellisen maaliviivani takaisin, kun matkalta palattuani aloitan visan tuhoamisen jälleen kerran.
En ole pätkääkään ylpeä tästä tempauksesta, mutta tarvitsen tätä matkaa nyt ihan todella.
Kuinkahan monta lukijaa menetin juuri...
Ja takaisin hyvien uutisten mahdollisuuteen:
Matkan jälkeen palaan ruotuun kun olen päässyt eroon kaikenmaailman kriiseistäni.
Maksan velat pois "tosta noin" vain, kerään uuden puskurin, löydän asunnon ja uusi hieno elämä kukoistaa!
Kunnes siis taas keksin jotain kreisiä...
torstai 23. maaliskuuta 2017
Blondi tuli Nordnetiin
Viime viikkoisen ostokrapulan jälkeen teki mieli tehdä taas jotain järkevää ja avasin Nordnet-asiakkuuden.
Teknisestihän olen jo brunetti, mutta käytännössä sijoitusleikkiin lähti vanha tuttu blondibimbo! :D
Ei menny ihan niinku Strömsössä:
* Avasin asiakkuuden oman blogini kautta, jotta saan provikat
En saanut.
Epäilen, että kirjautuessa aukesi uusi ikkuna tai jtn , jota Trade tracker ei sitten rekisteröinyt. Buu!
* Yritin aluksi avata jatkuvaa kuukausisäästösopimusta rahastoihin.
En osannut.
Järjestelmä herjasi, että "sinun tulee antaa rahastoille prosenttijakauma", ja kun en puolituntia Nordnetiä räplättyäni ollut löytänyt että mistä helv*tistä, joten suutuin, luovutin ja siirryin seuraavaan kohtaan.
* Sitten onnistuin siirtämään 30 euroa Nordnet-tililleni ja sijoittamaan sen kohteeseen Superrahasto Suomi.
Nyt ei tule mitään selitystä, että miksi sinne.
Olin kuullut siitä joo.
Koinko sen tuottavaksi "salkkuni" kivijalaksi?
Onko tässä päätähuimaavan strategiani ensimmäinen askel?
No hei en.
Olen aivan lapsenkengissä tässä hommassa.
Mutta jostain on aloitettava!
Hapuilevan horjuva pieni strategianjyväseni:
On täällä jo jonkinlaisia ajatuksia olemassa...
Mulla oli Osuuspankissa pari vuotta rahasto ja käytännössä on jotain haisua miten homma toimii. Olen käsittänyt näin, että kun rahaston arvo on laskenut on kaikkein parasta tehdä lisäsijoitus, koska "osuuksia" (termi varmasti väärä) saa silloin samalla rahalla enemmän ja kun rahaston arvo taas nousee, nousee tuottokin, koska sulla on enemmän osuuksia.
Joku täällä käski pysyä kaukana rahastoista. Haaveilen osakkeista. Mutta niitä varten pitäisi olla satoja euroja, jopa tonni.
Eli mitäs jos tekisin niin, että sijoitan kuukausittain rahastoon ja kun arvo on kasvanut tarpeeksi suureksi, myyn rahaston pois ja ostan samalla rahalla osakkeita?
Odottelin neljä päivää tarkkaillen Nordnetin tapahtumia, jotta teille olisi jotain "järkevää" kerrottavaa:
* Rahaston arvo on hieman pudonnut eli "salkkuni" arvo on tällä hetkellä 29,47€
* En vieläkään tajua miten jatkuva kuukausisäästäminen aloitetaan. Siirrän nyt alkuun joka kuukausi tuon 30 euroa uuteen leikkikaluuni Nordnetiin, jonka latasin myös sovellukseksi kännykkääni.
Löytyy heti Tinderin ja Pokemon Go:n vierestä... :D
Löysin jo Nordnetin Usein kysyttyä-osion ja aloitin opiskelun. Tutustun nyt kunnolla Nordnetiin ja selvitän mitä kaikkea jännää siellä voi tehdä.
Olen myös vuosia keräillyt talouskirjoja (lähinnä motivaation ylläpitämiseksi), joista olen noin puolet lueskellut silmäillen sieltä täältä, niin taisi tulla hetki paneutua niihin ihan kunnolla.
Huom! En maksanut yhdestäkään täyttä hintaa, vaan jokaikinen on ostettu alennuksesta tai lahjakortilla.
(Kuvasta puuttuu "Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta".
Saan sen frendiltä ensi viikolla takaisin.)
Kuva olisi voinut olla visuaalisempi, mutta kello on 23.55 enkä enää jaksanut alkaa lavastaa tota kasaa kauniimmaksi.
Seuraavalla kerralla sitten! :D
Nyt opetellaan sijoittamista.
Täältä tullaan rikkaudet!
Teknisestihän olen jo brunetti, mutta käytännössä sijoitusleikkiin lähti vanha tuttu blondibimbo! :D
Ei menny ihan niinku Strömsössä:
* Avasin asiakkuuden oman blogini kautta, jotta saan provikat
En saanut.
Epäilen, että kirjautuessa aukesi uusi ikkuna tai jtn , jota Trade tracker ei sitten rekisteröinyt. Buu!
* Yritin aluksi avata jatkuvaa kuukausisäästösopimusta rahastoihin.
En osannut.
Järjestelmä herjasi, että "sinun tulee antaa rahastoille prosenttijakauma", ja kun en puolituntia Nordnetiä räplättyäni ollut löytänyt että mistä helv*tistä, joten suutuin, luovutin ja siirryin seuraavaan kohtaan.
* Sitten onnistuin siirtämään 30 euroa Nordnet-tililleni ja sijoittamaan sen kohteeseen Superrahasto Suomi.
Nyt ei tule mitään selitystä, että miksi sinne.
Olin kuullut siitä joo.
Koinko sen tuottavaksi "salkkuni" kivijalaksi?
Onko tässä päätähuimaavan strategiani ensimmäinen askel?
No hei en.
Olen aivan lapsenkengissä tässä hommassa.
Mutta jostain on aloitettava!
Hapuilevan horjuva pieni strategianjyväseni:
On täällä jo jonkinlaisia ajatuksia olemassa...
Mulla oli Osuuspankissa pari vuotta rahasto ja käytännössä on jotain haisua miten homma toimii. Olen käsittänyt näin, että kun rahaston arvo on laskenut on kaikkein parasta tehdä lisäsijoitus, koska "osuuksia" (termi varmasti väärä) saa silloin samalla rahalla enemmän ja kun rahaston arvo taas nousee, nousee tuottokin, koska sulla on enemmän osuuksia.
Joku täällä käski pysyä kaukana rahastoista. Haaveilen osakkeista. Mutta niitä varten pitäisi olla satoja euroja, jopa tonni.
Eli mitäs jos tekisin niin, että sijoitan kuukausittain rahastoon ja kun arvo on kasvanut tarpeeksi suureksi, myyn rahaston pois ja ostan samalla rahalla osakkeita?
Odottelin neljä päivää tarkkaillen Nordnetin tapahtumia, jotta teille olisi jotain "järkevää" kerrottavaa:
* Rahaston arvo on hieman pudonnut eli "salkkuni" arvo on tällä hetkellä 29,47€
* En vieläkään tajua miten jatkuva kuukausisäästäminen aloitetaan. Siirrän nyt alkuun joka kuukausi tuon 30 euroa uuteen leikkikaluuni Nordnetiin, jonka latasin myös sovellukseksi kännykkääni.
Löytyy heti Tinderin ja Pokemon Go:n vierestä... :D
Löysin jo Nordnetin Usein kysyttyä-osion ja aloitin opiskelun. Tutustun nyt kunnolla Nordnetiin ja selvitän mitä kaikkea jännää siellä voi tehdä.
Olen myös vuosia keräillyt talouskirjoja (lähinnä motivaation ylläpitämiseksi), joista olen noin puolet lueskellut silmäillen sieltä täältä, niin taisi tulla hetki paneutua niihin ihan kunnolla.
Huom! En maksanut yhdestäkään täyttä hintaa, vaan jokaikinen on ostettu alennuksesta tai lahjakortilla.
(Kuvasta puuttuu "Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta".
Saan sen frendiltä ensi viikolla takaisin.)
Kuva olisi voinut olla visuaalisempi, mutta kello on 23.55 enkä enää jaksanut alkaa lavastaa tota kasaa kauniimmaksi.
Seuraavalla kerralla sitten! :D
Nyt opetellaan sijoittamista.
Täältä tullaan rikkaudet!
sunnuntai 19. maaliskuuta 2017
Tekeekö raha onnelliseksi? osa 2.
Tällä viikolla olen jatkanut porsastelua ravintola- sekä valmisruokien suhteen ja käynyt shoppailemassa uusia vaatteita. Siivosin alkukuusta vaatekaappini ja heitin kylmästi rikkinäiset ja kulahtaneet ryysyt veke, joten nyt piti hankkia tilalle ihan yöpaidoista lähtien uusia.
Seuraus: Kärsin ihan jäätävästä ostokrapulasta nyt jo!
En mitenkään voi jatkaa näin koko loppukuuta.
Rahaa on jäljellä melkein 400 euroa eli puolet.
Seuraavaan palkkapäivään 22 päivää.
Tällä vauhdilla hynät muuten loppuu hyvinkin nopeasti kesken.
Laitan jarrut päälle nyt!
Tarvitsen tähän hommaan jotain rotia.
Empiirisen tutkimuksen tulokset tulivat nyt vähän etuajassa, mutta sanoisin aika vahvasti jo nyt että:
Ei! Raha ei tuo onnea!
Olen suorastaan stressaantunut tästä päämäärättömyydestä. Buu!
Nyt menee vähän dramaattiseksi, mutta tuntuu kuin elämäntarkoitus olisi hukassa!
Tuntuu, että olen pettänyt itseni, aatteeni ja "oman juttuni".
Tämänkin kulutushysterian olisi voinut sijoittaa johonkin. Jos ei rahastoihin tai osakkeisiin niin vaikka sitten siihen etelänmatkaan. Se olisi tehnyt onnelliseksi!
No okei uusia vaatteita olisi ollut pakko hankkia jossain vaiheessa. Olisin kuluttanut vanhat varmaan aivan puhki ja sitten tipotellen ujuttanut nämä pakkohankinnat kuukausibudjetteihin.
Kulutushysteria muuttuu nyt niin, että otan käyttöön viikkobudjetin.
Rahaa saa palaa satku per viikko!
Tätä palkkakautta on jäljellä tasan kolme viikkoa.
Eli kulutuskäyttöön saa mennä se 300 euroa ja loput olkoon varattuna yllättäviä menoja varten.
Huhtikuun palkkapäivänä korotan käyttörahan 500 euroon ja pidän silloinkin tuon satku viikossa tahdin, paitsi jos saan jonkun mielettömän päähänpiston josta tulee uusi taloudellinen maaliviiva.
Voi se olisi ihanaa!
Kaipaan uutta tavoitetta ja maaliviivaa.
Ja rajoja rahankäyttöön.
Being rich sucks!
Seuraus: Kärsin ihan jäätävästä ostokrapulasta nyt jo!
En mitenkään voi jatkaa näin koko loppukuuta.
Rahaa on jäljellä melkein 400 euroa eli puolet.
Seuraavaan palkkapäivään 22 päivää.
Tällä vauhdilla hynät muuten loppuu hyvinkin nopeasti kesken.
Laitan jarrut päälle nyt!
Tarvitsen tähän hommaan jotain rotia.
Empiirisen tutkimuksen tulokset tulivat nyt vähän etuajassa, mutta sanoisin aika vahvasti jo nyt että:
Ei! Raha ei tuo onnea!
Olen suorastaan stressaantunut tästä päämäärättömyydestä. Buu!
Nyt menee vähän dramaattiseksi, mutta tuntuu kuin elämäntarkoitus olisi hukassa!
Tuntuu, että olen pettänyt itseni, aatteeni ja "oman juttuni".
Tämänkin kulutushysterian olisi voinut sijoittaa johonkin. Jos ei rahastoihin tai osakkeisiin niin vaikka sitten siihen etelänmatkaan. Se olisi tehnyt onnelliseksi!
No okei uusia vaatteita olisi ollut pakko hankkia jossain vaiheessa. Olisin kuluttanut vanhat varmaan aivan puhki ja sitten tipotellen ujuttanut nämä pakkohankinnat kuukausibudjetteihin.
Kulutushysteria muuttuu nyt niin, että otan käyttöön viikkobudjetin.
Rahaa saa palaa satku per viikko!
Tätä palkkakautta on jäljellä tasan kolme viikkoa.
Eli kulutuskäyttöön saa mennä se 300 euroa ja loput olkoon varattuna yllättäviä menoja varten.
Huhtikuun palkkapäivänä korotan käyttörahan 500 euroon ja pidän silloinkin tuon satku viikossa tahdin, paitsi jos saan jonkun mielettömän päähänpiston josta tulee uusi taloudellinen maaliviiva.
Voi se olisi ihanaa!
Kaipaan uutta tavoitetta ja maaliviivaa.
Ja rajoja rahankäyttöön.
Being rich sucks!
keskiviikko 15. maaliskuuta 2017
Tekeekö raha onnelliseksi? osa1.
Heipparallaa täältä huolettomuuden syövereistä!
Tai no miten sen nyt ottaa...
Empiirinen tutkimuksen elää kuukausi kuin "normaali-ihminen" etenee ja aiheuttaa jo nyt ristiriitaisia tunteita:
* Biletin koko viikonlopun vailla huolen häivää.
Ajelin taksilla, ostin sitä parempaa merkkiä sekä kaupasta, että ravintolasta.
Tuli morkkis ja turvotus. Ahdistaa kun koko ajan on illuusio, siitä että tilitapahtumat päivittävät tilin kohta tyhjille, mikä ei ole edes mahdollista, kun siellä on vielä monta sataa euroa. Aina ennen on ollut joku kontrolli ja haisu, että mitä siellä tapahtuu.
Lisäksi unohdin palkkapäivänä ladata matkakortin ja olin vähän pulassa maanantaiaamuna, kun yritin lähteä bussilla töihin.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi!
* Viitaten edelliseen en oikein tykkää siitä, että en tiedä, mitä tilillä tapahtuu. Tuntuu, että ohjakset ei ole enää hyppysissä enkä koe juurikaan onnistumisen tunnetta, jota saan yleensä, kun onnistun alittamaan budjetin. Pikemminkin koen epäonnistumisen tunnetta maksamalla kaupassa kahdesta kassillisesta yli 40 euroa. Kaipaan piheilyä ja komromissejä.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi!
* Olen nyt kaupassa tarkoituksella ollut katsomatta hintoja ja valinnut (tai yrittänyt valita) kalliimpia merkkejä kokeillakseni olenko sillä saralla jäänyt jostain paitsi.
Siitä on seurannut lähinnä ahdistusta, kun esimerkiksi pizza-altaalla olin vaistomaisesti tarttumassa suosikkiini X-tra-pizzaan (jossa kaksi kinkkupizzaa yhdessä ja hinta alle kolme egeä). Iski paniikki, että EI! Nyt piti valita jotain parempaa ja kalliimpaa. Pähkäilin jonkun hienon Grandiosan (hinta sama, vaikka paketissa yksi lätty ja täytteetkään ei miellyttäneet) ja X-tran välillä vaikka kuinka kauan ja valitsin lopulta huonolla omallatunnolla (!) X-tran, koska tykkään siitä enemmän...
Lisäksi vessapaperihyllyllä kuuntelin kun pariskunta valkkasi omia paprujaan ja vaimo oli sitämieltä, että haluaa vessapaperin, jossa on kauniita kuvia.
Silloin mua alkoi jo naurattaa, koska hei oikeesti: Sillä pyyhitään pers... :D
Valitsin halvimman, jonka olen hyväksi havainnut, vaikka vähän rumempaa onkin.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi vaan ahdistuin!
* Olen satsannut nyt yli viikon parempiin ruoka-aineksiin ja kokkaukseen. Olen hankkinut tällä viikolla mm. Agavenektaria jota käytän tänään raakasuklaajäätelön valmistamiseen.
Pullo maksoi 2,75€ ja siitä (ja kaikista muistakin erikoisista ostamistani aineksista) riittää moniin outoihin kokkailuihin ja leivontoihin varmaan muutaman kuukauden ajan, eikä kustannukset ole olleet suuria. Sen lisäksi jääkaapissa ja pakastimessa on aina ruokaa (terveellistä vielä) eikä enää tarvitse pähkäillä mitä hittoa sitä söisi. Olen nyt myös ymmärtänyt, että noudatin aiemmin ihan säälittävän yksitoikkoista ruokavaliota.
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* Kokeilen uusia harrastuksia:
Menen pistooliammuntatunnille parin viikon päästä!
Hinta 45 euroa. Ei pahaa sanottavaa! Odotan innolla!
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* Ostin yrttiruukkuja ja yritän kasvattaa basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia keittiössäni...
Tarkoituksena tulla vähän enemmän toimeen kasvien kanssa, saada iloa kättensä työstä ja nauttia edullisista ja tuoreista yrteistä sitten parin viikon/kuukauden (?) päästä. :)
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* On alkanut tuntua, että ei tämä kulutushysteria ole sen arvoista.
Pieniin asioihin elämänlaadussa on kiva satsata, mutta olen aivan varma, että jos nostan kuukauden käyttörahan siihen viiteen hunttiin, saan ainakin tältä viikon tutkimuslistalta "onnellisemmaksitekevät" asiat hoidettua jatkossakin.
Tulen onnelliseksi siitä, että syydän rahani joko taloudellisiin tavoitteisiin tai sitten suurin elämyksiin ja unelmiin kuten kaukomatkat.
Lopputulos: Näistä ajatuksista tulin onnellisemmaksi!
Tai no miten sen nyt ottaa...
Empiirinen tutkimuksen elää kuukausi kuin "normaali-ihminen" etenee ja aiheuttaa jo nyt ristiriitaisia tunteita:
* Biletin koko viikonlopun vailla huolen häivää.
Ajelin taksilla, ostin sitä parempaa merkkiä sekä kaupasta, että ravintolasta.
Tuli morkkis ja turvotus. Ahdistaa kun koko ajan on illuusio, siitä että tilitapahtumat päivittävät tilin kohta tyhjille, mikä ei ole edes mahdollista, kun siellä on vielä monta sataa euroa. Aina ennen on ollut joku kontrolli ja haisu, että mitä siellä tapahtuu.
Lisäksi unohdin palkkapäivänä ladata matkakortin ja olin vähän pulassa maanantaiaamuna, kun yritin lähteä bussilla töihin.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi!
* Viitaten edelliseen en oikein tykkää siitä, että en tiedä, mitä tilillä tapahtuu. Tuntuu, että ohjakset ei ole enää hyppysissä enkä koe juurikaan onnistumisen tunnetta, jota saan yleensä, kun onnistun alittamaan budjetin. Pikemminkin koen epäonnistumisen tunnetta maksamalla kaupassa kahdesta kassillisesta yli 40 euroa. Kaipaan piheilyä ja komromissejä.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi!
* Olen nyt kaupassa tarkoituksella ollut katsomatta hintoja ja valinnut (tai yrittänyt valita) kalliimpia merkkejä kokeillakseni olenko sillä saralla jäänyt jostain paitsi.
Siitä on seurannut lähinnä ahdistusta, kun esimerkiksi pizza-altaalla olin vaistomaisesti tarttumassa suosikkiini X-tra-pizzaan (jossa kaksi kinkkupizzaa yhdessä ja hinta alle kolme egeä). Iski paniikki, että EI! Nyt piti valita jotain parempaa ja kalliimpaa. Pähkäilin jonkun hienon Grandiosan (hinta sama, vaikka paketissa yksi lätty ja täytteetkään ei miellyttäneet) ja X-tran välillä vaikka kuinka kauan ja valitsin lopulta huonolla omallatunnolla (!) X-tran, koska tykkään siitä enemmän...
Lisäksi vessapaperihyllyllä kuuntelin kun pariskunta valkkasi omia paprujaan ja vaimo oli sitämieltä, että haluaa vessapaperin, jossa on kauniita kuvia.
Silloin mua alkoi jo naurattaa, koska hei oikeesti: Sillä pyyhitään pers... :D
Valitsin halvimman, jonka olen hyväksi havainnut, vaikka vähän rumempaa onkin.
Lopputulos: En tullut onnellisemmaksi vaan ahdistuin!
* Olen satsannut nyt yli viikon parempiin ruoka-aineksiin ja kokkaukseen. Olen hankkinut tällä viikolla mm. Agavenektaria jota käytän tänään raakasuklaajäätelön valmistamiseen.
Pullo maksoi 2,75€ ja siitä (ja kaikista muistakin erikoisista ostamistani aineksista) riittää moniin outoihin kokkailuihin ja leivontoihin varmaan muutaman kuukauden ajan, eikä kustannukset ole olleet suuria. Sen lisäksi jääkaapissa ja pakastimessa on aina ruokaa (terveellistä vielä) eikä enää tarvitse pähkäillä mitä hittoa sitä söisi. Olen nyt myös ymmärtänyt, että noudatin aiemmin ihan säälittävän yksitoikkoista ruokavaliota.
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* Kokeilen uusia harrastuksia:
Menen pistooliammuntatunnille parin viikon päästä!
Hinta 45 euroa. Ei pahaa sanottavaa! Odotan innolla!
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* Ostin yrttiruukkuja ja yritän kasvattaa basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia keittiössäni...
Tarkoituksena tulla vähän enemmän toimeen kasvien kanssa, saada iloa kättensä työstä ja nauttia edullisista ja tuoreista yrteistä sitten parin viikon/kuukauden (?) päästä. :)
Lopputulos: Tulin onnellisemmaksi!
* On alkanut tuntua, että ei tämä kulutushysteria ole sen arvoista.
Pieniin asioihin elämänlaadussa on kiva satsata, mutta olen aivan varma, että jos nostan kuukauden käyttörahan siihen viiteen hunttiin, saan ainakin tältä viikon tutkimuslistalta "onnellisemmaksitekevät" asiat hoidettua jatkossakin.
Tulen onnelliseksi siitä, että syydän rahani joko taloudellisiin tavoitteisiin tai sitten suurin elämyksiin ja unelmiin kuten kaukomatkat.
Lopputulos: Näistä ajatuksista tulin onnellisemmaksi!
perjantai 10. maaliskuuta 2017
VELATON
Olen velaton.
Velaton!
VELATON!
Mitä enemmän tuota sanaa toistelee tai katselee, sitä paremmalta se tuntuu!
Puskurista siirretty visalle tänään 876 euroa ja luottokortin tiedot päivittyisivät vähän nopeammin voisin jo ihailla komeaa nollaa!
Empiirinen tutkimukseni: "Tekeekö raha onnelliseksi" alkoi jo pari päivää sitten, joten niukkaakin niukemman FemmaDonna-haasteen jälkeen törsäsin loput halmikuun tilikauden käyttörahat eli puskuriin ei sieltäkään siirtynyt mitään.
Puskurissa komeilee nyt 79 euroa. Puskurin kasvatus ja muut projektit jatkuvat sitten kuukaudne päästä.
Palkkapäivä
Palkkaa tuli 180 euroa vähemmän kuin olin alunperin laskenut johtuen yhdestä työvuoronvaihdoksesta ja virikekortin lataamisesta.
Niin että ei se Donna pääse ihan niin hirveitä lukemia tutkimukseensa tuhlaamaan.
Palkkaa tuli 1565 euroa
(24.3. tulee vielä n. 238€ lisää)
eli yhteensä 1803 euroa käytetään näin:
636 Vuokra
100 ASP
105 Matkakortti
20 Puhelin
43 Netti
44 Vakuutus
10 Spotify
25 Sähkölaskua varten jemmaan
710€ jää siis käyttöön.
Jösses. On siinäkin jo millä mällätä.
Saan niin satavarmasti ostokrapulan tästä :D
Aloitin siis tutkimuksen jo tällä viikolla jäljellä olevilla käyttörahoilla.
Empiirisen tutkimuksen ensimmäiset tulokset
Ostin keittokirjan joka lupaa rentoa ja kivaa kokkausta terveellisesti.
Yritys nro 1: Tein yhtenä iltana juuressipsejä kreikkalaisen jugurttidipin kera. Sipsit olivat niin löllöjä, että ne piti syödä haarukalla ja dipissä oli ihan liikaa valkosipulia, joten ei mennyt ihan niinku Strömsössä, mutta ei se mitään! Tuli silti aikaansaava olo ja tänään väkerrän jäljellä olevista juureksista ranskalaisia!
Keittokirjan ostamisen jälkeen kävin (Lidlissä) tankkaamassa "erikoisempia" ruoka-aineita.
Kuitin loppusumma oli huimat 45 euroa?!!?
Ostin vaikka mitä mausteita, oliiviöljyä, bataattia, kuviopastaa, kreikkalaista jugurttia yms.
Pinjansiementen kanssa olen kehittänyt jo pienen romanssin <3
Paahdan niitä joka aamu evässalaattiin...
Kävin kaverin kanssa lasillisella ja tilasin jotain hiton hienoa mansikkasiideriä, joka oli tehty oikeista mansikoista eikä esanssista niinkuin muut. Hinta oli kalliimpi, määrä pienempi ja makutestin lopputulos oli että tykkään paljon enemmän niistä esansseista...
Kokeilin jugurtti ja rahkahyllyistä kaikenlaisia uusia makuja eväänä töissä sen iänikuisen Lidlin maustamattoman rahkamössön sijaan ja voi jestas kun ne on hyviä ja kevyitäkin vielä!
Tänään tutkimus jatkuu kun menen ostamaan radion ja uuden wokkipannun tulevia pöperöitä varten, käyn samalla käyttämässä vaatekaupan lahjakortit ja syömässä sushibuffetissa.
Visa
Visan limiitti on nyt 2500 euroa. Aion alentaa sitä aluksi edes 2000 euroon.
Myöhemmin vielä pienemmäksi.
Asunnonmetsästyksen ja puskurin pienuuden takia pidän sen nyt vielä kuitenkin varmuuden vuoksi tuossa.
Visaa ei siltikään tulla käyttämään yhtään mihinkään.
Visa ei myöskään ole puskuri.
Helvetin pitää jäätyä ja maailman kaatua ennen kuin visakortti jälleen laulaa.
Verkkokaupat olkoon poikkeus.
Saatan jopa käyttää hyväkseni visaa sen tuoman ostoturvan takia.
Visa olkoon tästä lähtien hyväksikäytetty osapuoli.
Kuulitko visa? Sinä olet tästä lähtien renki!
Velaton!
VELATON!
Mitä enemmän tuota sanaa toistelee tai katselee, sitä paremmalta se tuntuu!
Puskurista siirretty visalle tänään 876 euroa ja luottokortin tiedot päivittyisivät vähän nopeammin voisin jo ihailla komeaa nollaa!
Empiirinen tutkimukseni: "Tekeekö raha onnelliseksi" alkoi jo pari päivää sitten, joten niukkaakin niukemman FemmaDonna-haasteen jälkeen törsäsin loput halmikuun tilikauden käyttörahat eli puskuriin ei sieltäkään siirtynyt mitään.
Puskurissa komeilee nyt 79 euroa. Puskurin kasvatus ja muut projektit jatkuvat sitten kuukaudne päästä.
Palkkapäivä
Palkkaa tuli 180 euroa vähemmän kuin olin alunperin laskenut johtuen yhdestä työvuoronvaihdoksesta ja virikekortin lataamisesta.
Niin että ei se Donna pääse ihan niin hirveitä lukemia tutkimukseensa tuhlaamaan.
Palkkaa tuli 1565 euroa
(24.3. tulee vielä n. 238€ lisää)
eli yhteensä 1803 euroa käytetään näin:
636 Vuokra
100 ASP
105 Matkakortti
20 Puhelin
43 Netti
44 Vakuutus
10 Spotify
25 Sähkölaskua varten jemmaan
710€ jää siis käyttöön.
Jösses. On siinäkin jo millä mällätä.
Saan niin satavarmasti ostokrapulan tästä :D
Aloitin siis tutkimuksen jo tällä viikolla jäljellä olevilla käyttörahoilla.
Empiirisen tutkimuksen ensimmäiset tulokset
Ostin keittokirjan joka lupaa rentoa ja kivaa kokkausta terveellisesti.
Yritys nro 1: Tein yhtenä iltana juuressipsejä kreikkalaisen jugurttidipin kera. Sipsit olivat niin löllöjä, että ne piti syödä haarukalla ja dipissä oli ihan liikaa valkosipulia, joten ei mennyt ihan niinku Strömsössä, mutta ei se mitään! Tuli silti aikaansaava olo ja tänään väkerrän jäljellä olevista juureksista ranskalaisia!
Keittokirjan ostamisen jälkeen kävin (Lidlissä) tankkaamassa "erikoisempia" ruoka-aineita.
Kuitin loppusumma oli huimat 45 euroa?!!?
Ostin vaikka mitä mausteita, oliiviöljyä, bataattia, kuviopastaa, kreikkalaista jugurttia yms.
Pinjansiementen kanssa olen kehittänyt jo pienen romanssin <3
Paahdan niitä joka aamu evässalaattiin...
Kävin kaverin kanssa lasillisella ja tilasin jotain hiton hienoa mansikkasiideriä, joka oli tehty oikeista mansikoista eikä esanssista niinkuin muut. Hinta oli kalliimpi, määrä pienempi ja makutestin lopputulos oli että tykkään paljon enemmän niistä esansseista...
Kokeilin jugurtti ja rahkahyllyistä kaikenlaisia uusia makuja eväänä töissä sen iänikuisen Lidlin maustamattoman rahkamössön sijaan ja voi jestas kun ne on hyviä ja kevyitäkin vielä!
Tänään tutkimus jatkuu kun menen ostamaan radion ja uuden wokkipannun tulevia pöperöitä varten, käyn samalla käyttämässä vaatekaupan lahjakortit ja syömässä sushibuffetissa.
Visa
Visan limiitti on nyt 2500 euroa. Aion alentaa sitä aluksi edes 2000 euroon.
Myöhemmin vielä pienemmäksi.
Asunnonmetsästyksen ja puskurin pienuuden takia pidän sen nyt vielä kuitenkin varmuuden vuoksi tuossa.
Visaa ei siltikään tulla käyttämään yhtään mihinkään.
Visa ei myöskään ole puskuri.
Helvetin pitää jäätyä ja maailman kaatua ennen kuin visakortti jälleen laulaa.
Verkkokaupat olkoon poikkeus.
Saatan jopa käyttää hyväkseni visaa sen tuoman ostoturvan takia.
Visa olkoon tästä lähtien hyväksikäytetty osapuoli.
Kuulitko visa? Sinä olet tästä lähtien renki!
keskiviikko 8. maaliskuuta 2017
Mistä olen jäänyt paitsi?
Ylihuomenna perjantaina maksan visavelan 876€ pois puskurilla, jossa lojuu nyt 955€.
Odotan palkkapäivään asti siitä syystä, että kasvatan puskuria välittömästi palkkarahoilla.
Tai näin ainakin oli tarkoitus...
Sain viikonloppuna tästä velattomuus-asiasta jonkun paniikkihässäkän, jota on nyt puitu pari päivää.
Velattomuuden ollessa ihan tuossa kulman takana (ylihuomenna!!!) iski hämmennys siitä, että neljän ja puolen vuoden projekti häämöttää loppuaan.
Neljä ja puoli pitkää vuotta säästin raivoisasti aspia täyteen ja sen jälkeen maksoin pari vuotta keittämääni velkasoppaa.
Ja nyt molemmat ovat täynnä ja olen hämmentynyt.
Olen myös ihan mielettömän helpottunut ja onnellinen, siitä ei ole epäilystäkään, mutta aloin väkisinkin muistelemaan, mistä kaikesta olen luopunut näiden vuosien aikana projektia suorittaessani.
Ei sillä. Pihistelystä tuli vuosien varrella vahvasti mun juttu, jonka kaikki tiesi ja kohtaamani pilkkakin loppui aikanaan. Innostin itseasiassa monia alkamaan seuraamaan omaa talouttaan!
Piheilin asenteella ja pää pystyssä! :D
Luopumisia:
* Ruoka
Säästin kaikessa.
En edes osaa kokata mitään makaronimössöä, hernesoppaa tai makkarakeittoa kummallisempaa. Kokkasin muutamillekin poikaystäväkandidaateille sellaista kuraa, että ihme että pysyivät niinkin kauan. :D
"Mitä väliä mille se maistuu, kunhan nälkä lähtee"
* Juoma
Säästin kaikessa.
Kun jossain pippaloissa toiset vertailivat uusia siideri tai olut merkkejä oli Donnalla joko Lidlin halvin perrytölkkikasa tai jopa limua ja viron vodkaa...
"Mitä väliä mille se maistuu, kun se menee kuitenkin kurkusta alas"
* Vapaus
En nähnyt kavereita juuri ollenkaan, koska olin joko töissä tai en voinut osallistua johonkin tapahtumaan tai reissuun, koska rahaa olisi mennyt liikaa.
Olipa kerran ajanjakso jolloin vaihdoin 2-3 kertaa kuukaudessa työkaverin kanssa aamuvuoron iltavuoroksi, koska tienasin siitä käteen 10€ lisää per vuoro...
* Omaisuus
Tasaisin väliajoin myin kirppiksellä kaiken mitä irti lähti, koska
"Mielummin rahat tilillä, kuin kirjat hyllyssä pölyyntymässä!"
Myin niin paljon lahjaksi saatuja asioita, että välillä oikein hävettää.
Kerran sain lahjaksi leffaliput., jotka myin ahneuksissani työkaverille.
*Tyylitaju
Vaatteet suurimmaksi osaksi kirppikseltä tai jopa saatuja.
Aina kriisi bilekuteista. Siksi ehkä viihdynkin mielummin pubeissa kuin clubeissa.
Hiukset aina itse värjätty JA leikattu.
Kengät aina kuluneet ja yleensä itsekorjatut.
Selässä veljen ostama ( vedenkestävä) reppu.
Omistan tasan kaksi laukkua...
* Vapaa-aika
En viettänyt lomaa neljään vuoteen.
En tänä päivänäkään tajua miten olen enää edes elossa...?
No ei sillä. Kivaa oli ja sain kakkosduunin työkavereista hyviä ystäviä ja hienon tarinan!
*Jaksaminen
Yhtenä työntäyteisenä kesänä tein 27 päivää putkeen töitä ja sen jälkeen päätin lähteä vähän viihteelle ja mut heitettiin tunnin sisällä ulos kahdesta kuppilasta. Syy: Nukahdin molempiin...
Kaikki sosiaalinen aktiivisuus piti aina hoitaa työvuorojen puitteissa, joten olin esimerkiksi tavattavissa tiistaiaamuna klo 11... (Hirveen monelle tosi hyvä aika. Tämä oli sarkasmia...)
* Harrastukset
Kuntosali on ainoa, mitä olen raaskinut maksamaan vuosien saatossa ja siitäkin pidin kerran säästösyistä vuoden paussin. Tosin silloin tuli käveltyä ihan mielettömästi ja laihduin kahdessa kuukaudessa 6 kiloa, joten oli siinäkin puolensa.
Virikeseteleitä/korttia en raaskinut myöskään pariin vuoteen lunastaa, joten niidenkään varjolla ei voinut mihinkään mennä.
Olen haaveillut aika-ajoin vaikka mistä (esim. ammunta, hiphoptanssi, aikido), mutta koin kaiken liian kalliiksi. Lisäksi miten olisin ehtinyt mihinkään kun olin aina töissä?
* Matkat
No onhan tässä 4,5 vuoden aikana reissattu Australiat, Amsterdamit, Kreikat, Kanariat ja sata kertaa Tallinnaan ja takaisin, joten mitä tässä nyt ruikuttamaan.
Mutta on monilta matkoilta on kieltäydyttykin! Turkille , Lontoolle ja jopa Las Vegasille (!) olen viitannut kintaalla säästöhankkeen takia.
Yleinen käsitys ilmeisesti on, että kun on (suurimman osan ajasta) villi sinkkukinkku, niin pitää mennä ja tulla ja matkustella, joten kutsuja, kehotuksia ja houkutuksia on ollut paljon.
* Terveys
Silloin kun piti pihistellä ihan huolella, elin itsetehdyillä sämpylöillä ja makaronimössöllä. Lisäksi kasvikset ja vitamiinit oli hulluimpina vuosina monta kertaa liian kalliit, joten ei kato pystynyt...
Seuraus: Lihoin ja sain kaikenmaailman puutostiloja.
Kerran säästin ruuassa niin huolella, että pyörryin sen takia...
* Mielenterveys
Säästäminen oli mielettömän motivoivaa, mutta välillä myös järkyttävän masentavaa ja ahdistavaa.
Kituuttelin aina seuraavaan palkkapäivään ajatuksella sit-ku-sit-ku...
Ja sit ku se palkkapäivä saapui, kaikki alkoi alusta. Kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
Ei ihme, että välillä tuli tehtyä ihan hulluja kolmen tonnin ylilyöntejä kuten silmäleikkaus ja Australian matka.
Ajattelin myös usein, että "Sit ku mul on se asunto, sit ku velat on maksettu..."
No okei asuntoa ei vieläkään näy eikä kuulu, mutta aspissa taitaa olla jo liikaakin rahaa, jonka ylimenevän osuuden voin käyttää remonttiin ja jonka lisäksi saan kaupanteon yhteydessä ylimääräisen säästöpalkkion (1222€), jonka lisäksi saan muuttaessa takaisin takuuvuokran (1080€).
Lisäksi ylihuomenna olen VE-LA-TON...!?
Velkoja niinku Zeroeuroa!
Joten nytkö on se sitku-aika?
Mitähän se piti sisällään?
Olin niin tottunut tuohon säästöliekkiin, että tuo hämmentää nyt eniten.
En enää tiedä mitä normaali olotila pitää sisällään...
Tiedän silti, että taidan kaivata sitä tai ainakin siitä selvää ottamista.
Normaaliuskoe:
Nyt, ette tykkää tästä yhtään mutta...
Aion suorittaa empiirisen tutkimuksen ja käyttää rahaa kuukauden ajan kuten "normaali ihminen".
Tarkoittaa käytännössä sitä, että en laita kiinteiden kustannusten jälkeen mitään velkoihin (joita ei siis ole) tai puskuriin, johon kyllä pitäisi (koska supistunut velanmaksun takia olemattomiin), mutta toisaalta hädän tullen on luottokortissa 2500euroa limittiä.
Palkkakuitti ei ole vielä(kään) saapunut, mutta saan palkkaa maaliskuun aikana luultavasti 1870€ euroa sisältäen 10.3. palkan 1635 ja 24.3. bonusrahan 238.
(Helmikuu oli lyhyempi ja vaihdoin yhden työvuoron maaliskuulle, siksi palkka noin karsean pieni.)
Pakollisten menojen jälkeen käyttöön jää arviolta 890 euroa!?!?!
Puskuriin jää ihan pirun pieni summa 79 euroa.
Mutta syteen tai saveen. Julistan kokeen alkavaksi!
Mitä ne normaalit, huolettomat ihmiset sitten rahoillaan tekee?
*Käyn kavereiden kanssa leffassa, harrastuksissa ja ravintoloissa.
(Tajusin juuri, että Pivossa on ilmainen Cityshopperi!? Eli tarjouksia saa vaikka mistä!)
*Opettelen kokkaamaan (mielestäni) vähän fancympia ja terveellisiä ruokia.
(Löysin kirjakaupasta kiinnostavan keittokirjan, josta pummin kaverilta alennukset)
*Kokeilen uusia harrastuksia.
(Juuri tuli mahdollisuus osallistua pistooliammuntatunnille 45€)
*Kokeilen vaikka uusia siiderimakuja tai viinejä!
(Ei aina tarvitse kyykkiä siellä Alkon alahyllyllä...)
*En ota lisätyövuoroja
*Ostan kotiin kynttilöitä.
(En myynyt ihan kaikkia kynttiläkippoja veke)
*Jatkan treffeillä ramppaamista.
(Viime viikonlopun femmahaasteen hyväksyvä treffipoju halusi sittenkin nähdä vielä...?)
*Käyn vaateostoksilla.
(Joululahjaksi saatuja vaatekaupan lahjakortteja on vielä 40 euron arvosta)
Mikä on kokeen lopputulos?
Tulenko sitten onnelliseksi?
Olenko sitten tyytyväinen?
Jääkö rahaa yli ilman budjetointia?
Saanko tuhlauskrapulan? (No aivan varmasti...)
Tarvitsenko tätä? (Ehdottomasti!)
Keksinkö kokeen jälkeen uuden maaliviivan jota kohti kulkea? (I'm counting on it!)
Noniin.
Ylihuominen täältä tullaan.
Tulipa pitkä itkuvirsi...
Odotan palkkapäivään asti siitä syystä, että kasvatan puskuria välittömästi palkkarahoilla.
Tai näin ainakin oli tarkoitus...
Sain viikonloppuna tästä velattomuus-asiasta jonkun paniikkihässäkän, jota on nyt puitu pari päivää.
Velattomuuden ollessa ihan tuossa kulman takana (ylihuomenna!!!) iski hämmennys siitä, että neljän ja puolen vuoden projekti häämöttää loppuaan.
Neljä ja puoli pitkää vuotta säästin raivoisasti aspia täyteen ja sen jälkeen maksoin pari vuotta keittämääni velkasoppaa.
Ja nyt molemmat ovat täynnä ja olen hämmentynyt.
Olen myös ihan mielettömän helpottunut ja onnellinen, siitä ei ole epäilystäkään, mutta aloin väkisinkin muistelemaan, mistä kaikesta olen luopunut näiden vuosien aikana projektia suorittaessani.
Ei sillä. Pihistelystä tuli vuosien varrella vahvasti mun juttu, jonka kaikki tiesi ja kohtaamani pilkkakin loppui aikanaan. Innostin itseasiassa monia alkamaan seuraamaan omaa talouttaan!
Piheilin asenteella ja pää pystyssä! :D
Luopumisia:
* Ruoka
Säästin kaikessa.
En edes osaa kokata mitään makaronimössöä, hernesoppaa tai makkarakeittoa kummallisempaa. Kokkasin muutamillekin poikaystäväkandidaateille sellaista kuraa, että ihme että pysyivät niinkin kauan. :D
"Mitä väliä mille se maistuu, kunhan nälkä lähtee"
* Juoma
Säästin kaikessa.
Kun jossain pippaloissa toiset vertailivat uusia siideri tai olut merkkejä oli Donnalla joko Lidlin halvin perrytölkkikasa tai jopa limua ja viron vodkaa...
"Mitä väliä mille se maistuu, kun se menee kuitenkin kurkusta alas"
* Vapaus
En nähnyt kavereita juuri ollenkaan, koska olin joko töissä tai en voinut osallistua johonkin tapahtumaan tai reissuun, koska rahaa olisi mennyt liikaa.
Olipa kerran ajanjakso jolloin vaihdoin 2-3 kertaa kuukaudessa työkaverin kanssa aamuvuoron iltavuoroksi, koska tienasin siitä käteen 10€ lisää per vuoro...
* Omaisuus
Tasaisin väliajoin myin kirppiksellä kaiken mitä irti lähti, koska
"Mielummin rahat tilillä, kuin kirjat hyllyssä pölyyntymässä!"
Myin niin paljon lahjaksi saatuja asioita, että välillä oikein hävettää.
Kerran sain lahjaksi leffaliput., jotka myin ahneuksissani työkaverille.
*Tyylitaju
Vaatteet suurimmaksi osaksi kirppikseltä tai jopa saatuja.
Aina kriisi bilekuteista. Siksi ehkä viihdynkin mielummin pubeissa kuin clubeissa.
Hiukset aina itse värjätty JA leikattu.
Kengät aina kuluneet ja yleensä itsekorjatut.
Selässä veljen ostama ( vedenkestävä) reppu.
Omistan tasan kaksi laukkua...
* Vapaa-aika
En viettänyt lomaa neljään vuoteen.
En tänä päivänäkään tajua miten olen enää edes elossa...?
No ei sillä. Kivaa oli ja sain kakkosduunin työkavereista hyviä ystäviä ja hienon tarinan!
*Jaksaminen
Yhtenä työntäyteisenä kesänä tein 27 päivää putkeen töitä ja sen jälkeen päätin lähteä vähän viihteelle ja mut heitettiin tunnin sisällä ulos kahdesta kuppilasta. Syy: Nukahdin molempiin...
Kaikki sosiaalinen aktiivisuus piti aina hoitaa työvuorojen puitteissa, joten olin esimerkiksi tavattavissa tiistaiaamuna klo 11... (Hirveen monelle tosi hyvä aika. Tämä oli sarkasmia...)
* Harrastukset
Kuntosali on ainoa, mitä olen raaskinut maksamaan vuosien saatossa ja siitäkin pidin kerran säästösyistä vuoden paussin. Tosin silloin tuli käveltyä ihan mielettömästi ja laihduin kahdessa kuukaudessa 6 kiloa, joten oli siinäkin puolensa.
Virikeseteleitä/korttia en raaskinut myöskään pariin vuoteen lunastaa, joten niidenkään varjolla ei voinut mihinkään mennä.
Olen haaveillut aika-ajoin vaikka mistä (esim. ammunta, hiphoptanssi, aikido), mutta koin kaiken liian kalliiksi. Lisäksi miten olisin ehtinyt mihinkään kun olin aina töissä?
* Matkat
No onhan tässä 4,5 vuoden aikana reissattu Australiat, Amsterdamit, Kreikat, Kanariat ja sata kertaa Tallinnaan ja takaisin, joten mitä tässä nyt ruikuttamaan.
Mutta on monilta matkoilta on kieltäydyttykin! Turkille , Lontoolle ja jopa Las Vegasille (!) olen viitannut kintaalla säästöhankkeen takia.
Yleinen käsitys ilmeisesti on, että kun on (suurimman osan ajasta) villi sinkkukinkku, niin pitää mennä ja tulla ja matkustella, joten kutsuja, kehotuksia ja houkutuksia on ollut paljon.
* Terveys
Silloin kun piti pihistellä ihan huolella, elin itsetehdyillä sämpylöillä ja makaronimössöllä. Lisäksi kasvikset ja vitamiinit oli hulluimpina vuosina monta kertaa liian kalliit, joten ei kato pystynyt...
Seuraus: Lihoin ja sain kaikenmaailman puutostiloja.
Kerran säästin ruuassa niin huolella, että pyörryin sen takia...
* Mielenterveys
Säästäminen oli mielettömän motivoivaa, mutta välillä myös järkyttävän masentavaa ja ahdistavaa.
Kituuttelin aina seuraavaan palkkapäivään ajatuksella sit-ku-sit-ku...
Ja sit ku se palkkapäivä saapui, kaikki alkoi alusta. Kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
Ei ihme, että välillä tuli tehtyä ihan hulluja kolmen tonnin ylilyöntejä kuten silmäleikkaus ja Australian matka.
Ajattelin myös usein, että "Sit ku mul on se asunto, sit ku velat on maksettu..."
No okei asuntoa ei vieläkään näy eikä kuulu, mutta aspissa taitaa olla jo liikaakin rahaa, jonka ylimenevän osuuden voin käyttää remonttiin ja jonka lisäksi saan kaupanteon yhteydessä ylimääräisen säästöpalkkion (1222€), jonka lisäksi saan muuttaessa takaisin takuuvuokran (1080€).
Lisäksi ylihuomenna olen VE-LA-TON...!?
Velkoja niinku Zeroeuroa!
Joten nytkö on se sitku-aika?
Mitähän se piti sisällään?
Olin niin tottunut tuohon säästöliekkiin, että tuo hämmentää nyt eniten.
En enää tiedä mitä normaali olotila pitää sisällään...
Tiedän silti, että taidan kaivata sitä tai ainakin siitä selvää ottamista.
Normaaliuskoe:
Nyt, ette tykkää tästä yhtään mutta...
Aion suorittaa empiirisen tutkimuksen ja käyttää rahaa kuukauden ajan kuten "normaali ihminen".
Tarkoittaa käytännössä sitä, että en laita kiinteiden kustannusten jälkeen mitään velkoihin (joita ei siis ole) tai puskuriin, johon kyllä pitäisi (koska supistunut velanmaksun takia olemattomiin), mutta toisaalta hädän tullen on luottokortissa 2500euroa limittiä.
Palkkakuitti ei ole vielä(kään) saapunut, mutta saan palkkaa maaliskuun aikana luultavasti 1870€ euroa sisältäen 10.3. palkan 1635 ja 24.3. bonusrahan 238.
(Helmikuu oli lyhyempi ja vaihdoin yhden työvuoron maaliskuulle, siksi palkka noin karsean pieni.)
Pakollisten menojen jälkeen käyttöön jää arviolta 890 euroa!?!?!
Puskuriin jää ihan pirun pieni summa 79 euroa.
Mutta syteen tai saveen. Julistan kokeen alkavaksi!
Mitä ne normaalit, huolettomat ihmiset sitten rahoillaan tekee?
*Käyn kavereiden kanssa leffassa, harrastuksissa ja ravintoloissa.
(Tajusin juuri, että Pivossa on ilmainen Cityshopperi!? Eli tarjouksia saa vaikka mistä!)
*Opettelen kokkaamaan (mielestäni) vähän fancympia ja terveellisiä ruokia.
(Löysin kirjakaupasta kiinnostavan keittokirjan, josta pummin kaverilta alennukset)
*Kokeilen uusia harrastuksia.
(Juuri tuli mahdollisuus osallistua pistooliammuntatunnille 45€)
*Kokeilen vaikka uusia siiderimakuja tai viinejä!
(Ei aina tarvitse kyykkiä siellä Alkon alahyllyllä...)
*En ota lisätyövuoroja
*Ostan kotiin kynttilöitä.
(En myynyt ihan kaikkia kynttiläkippoja veke)
*Jatkan treffeillä ramppaamista.
(Viime viikonlopun femmahaasteen hyväksyvä treffipoju halusi sittenkin nähdä vielä...?)
*Käyn vaateostoksilla.
(Joululahjaksi saatuja vaatekaupan lahjakortteja on vielä 40 euron arvosta)
Mikä on kokeen lopputulos?
Tulenko sitten onnelliseksi?
Olenko sitten tyytyväinen?
Jääkö rahaa yli ilman budjetointia?
Saanko tuhlauskrapulan? (No aivan varmasti...)
Tarvitsenko tätä? (Ehdottomasti!)
Keksinkö kokeen jälkeen uuden maaliviivan jota kohti kulkea? (I'm counting on it!)
Noniin.
Ylihuominen täältä tullaan.
Tulipa pitkä itkuvirsi...
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
Voitto, luovutus ja kriisi
FemmaDonna-haaste eli eläminen vitosella per päivä (35€/vko) olisi tällä viikolla ihan totta voinut onnistua!
Tällaista täällä loppuviikolla tapahtui:
Torstai
0,55€ Lihapullia
1,49€ Jugurttia
1,49€ Mehutiivistettä (Rainbow appelsiini halvin)
Yht 3,53€
(High five!)
Ilmaiset huvit:
Nukuin päikkärit :D
Perjantai
17€ Ravintolassa pizza ja siideriä (sitten kuitenkin).
Ilmaiset huvit:
Olin siis treffeillä ja pizzan jälkeen käytiin vielä muutamalla lasillisella, jotka nämä herrasmies tarjosi, etten olisi vielä joutunut lähtemään...
Jälkikäteen ajateltuna ihan jäätävän noloa ja itsenäisen naisen ylpeyttä syövää.
Mutta vaadin kundilta jo revanssia!
Lauantai
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Ilmainen illallinen työpaikan laskuun! Om nom...
Sunnuntai
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Kävin kaverin kanssa virikekortilla Passengers-leffassa (ihan saakelin hyvä!) ja roudasin kotoa mukaan oman popparipussin ja tuosta perjantain mehutiivisteestä sekoitetun oman juomapullon! :D
Eli koko viikon kulutus yhteensä 35,2€
Jumankauta! Se onnistui! Tuolla parillakymmenellä sentillä ei ole mitään väliä!
Sitten oltiin jo menossa kohti viimeistä rutistusta eli seuraavaa 4 päivää 20 euron kulutuksella ennen maaliviivaa eli velattomuutta.
Ja sitten...
Luovutus:
Tuli kutsu syömään ja lasilliselle. Mietin ihan tosissani ensin, että alanko (taas) oikeasti rajoittamaan sosiaalista elämää (lue: elämää) jotta selviän tästä pähkähullusta haasteesta, jonka olen itse keksinyt, säästääkseni rahaa, joka ei ole edes enää välttämätöntä.
Pohdiskellessani tätä iski joku eksistentiaalinen kriisi koko velattomuus-maaliviivan ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
Ihan tosissani ahdistuin siitä, että olen kohta velaton...???
Joten päästäkseni näinkin pöntöstä tunteesta eroon, lähdin syömään hyvässä seurassa ja siellä jälkipuitiin sekä leffaa, että elämänlaatuani, joka on kieltämättä ajoittain kärsinyt tiukasta säästölinjastani.
Eli loppukateettina:
FemmaDonna-haaste olisi voinut onnistua, mutta en halua jatkaa sitä enää ensi viikolla.
Seuraava postaus on joko ruikutusta siitä että olen hukannut elämäntarkoituksen enkä tiedä mitä seuraavaksi TAI vaihtoehtoisesti voitonriemuinen julistus, jossa olen keksinyt ratkaisun tähän "murheeseni".
Jompsin kumpsin.
Pohdin pari päivää ihan tosissani, ennen kuin päästän ajatukseni valloilleen.
Tällaista täällä loppuviikolla tapahtui:
Torstai
0,55€ Lihapullia
1,49€ Jugurttia
1,49€ Mehutiivistettä (Rainbow appelsiini halvin)
Yht 3,53€
(High five!)
Ilmaiset huvit:
Nukuin päikkärit :D
Perjantai
17€ Ravintolassa pizza ja siideriä (sitten kuitenkin).
Ilmaiset huvit:
Olin siis treffeillä ja pizzan jälkeen käytiin vielä muutamalla lasillisella, jotka nämä herrasmies tarjosi, etten olisi vielä joutunut lähtemään...
Jälkikäteen ajateltuna ihan jäätävän noloa ja itsenäisen naisen ylpeyttä syövää.
Mutta vaadin kundilta jo revanssia!
Lauantai
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Ilmainen illallinen työpaikan laskuun! Om nom...
Sunnuntai
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Kävin kaverin kanssa virikekortilla Passengers-leffassa (ihan saakelin hyvä!) ja roudasin kotoa mukaan oman popparipussin ja tuosta perjantain mehutiivisteestä sekoitetun oman juomapullon! :D
Eli koko viikon kulutus yhteensä 35,2€
Jumankauta! Se onnistui! Tuolla parillakymmenellä sentillä ei ole mitään väliä!
Sitten oltiin jo menossa kohti viimeistä rutistusta eli seuraavaa 4 päivää 20 euron kulutuksella ennen maaliviivaa eli velattomuutta.
Ja sitten...
Luovutus:
Tuli kutsu syömään ja lasilliselle. Mietin ihan tosissani ensin, että alanko (taas) oikeasti rajoittamaan sosiaalista elämää (lue: elämää) jotta selviän tästä pähkähullusta haasteesta, jonka olen itse keksinyt, säästääkseni rahaa, joka ei ole edes enää välttämätöntä.
Pohdiskellessani tätä iski joku eksistentiaalinen kriisi koko velattomuus-maaliviivan ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
Ihan tosissani ahdistuin siitä, että olen kohta velaton...???
Joten päästäkseni näinkin pöntöstä tunteesta eroon, lähdin syömään hyvässä seurassa ja siellä jälkipuitiin sekä leffaa, että elämänlaatuani, joka on kieltämättä ajoittain kärsinyt tiukasta säästölinjastani.
Eli loppukateettina:
FemmaDonna-haaste olisi voinut onnistua, mutta en halua jatkaa sitä enää ensi viikolla.
Seuraava postaus on joko ruikutusta siitä että olen hukannut elämäntarkoituksen enkä tiedä mitä seuraavaksi TAI vaihtoehtoisesti voitonriemuinen julistus, jossa olen keksinyt ratkaisun tähän "murheeseni".
Jompsin kumpsin.
Pohdin pari päivää ihan tosissani, ennen kuin päästän ajatukseni valloilleen.
keskiviikko 1. maaliskuuta 2017
FemmaDonna-haaste vko 2. osa 1.
Keskiviikkoon asti selvitty!
Vaikkakin kaikki päätti loppua ennen aikojaan.
Nyt seuraa hyvin yksityiskohtainen selonteko siitä miten femmalla päivässä selviydyttiin tähän saakka.
Alkuviikon kulutus:
Maanantai:
1,85€ Vessapaperi (S-marketin X-tra)
1,35€ Kinkkusuikaleet salaattiin (S-marketin = halvin) (2 annosta per pussi)
0,82€ Kurkku (Lidl = halvin kilohinta)
Yht 4,02€
(Score!)
Ilmaiset huvit:
Iltalenkki kaverille, jossa sai syödä ilmaiseksi osan karkkipussista, joten lenkin kuluttamat kalorit meni kankkulan kaivoon.
Tiistai
3,16€ Nakkicroissantit yllätyksenä kaverille (Ostin sitten kuitenkin neljä...)
2,42€ Jäävuorisalaatti
0,64€ Maito
1,78€ 2 Rahkaa (Lidl 500g/pkt = 2 annosta per pkt)
0,59€ Banaania (3kpl)
0,69 Raejuusto
1,37€ Limppari (Olin ihan pitelemätön!)
Yht 10,65€
( Ja sitten jo vähän haukoin henkeä...)
Ilmaiset huvit:
Mahdollisimman huonosti tehty leffa, jota häpeilemättä murska-arvosteltiin kaverin kanssa "nakkikukkaroiden" ja limpparin kera!
Kävin myös maksamassa kuntosalin virikekortillani elokuuhun asti.
Keskiviikko:
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Kiharsin tukan töihin
Kirjoitin tämän vain koska muuten olis jäänyt ilman hupia koko päivä.
No okei sain töissä tikkarin... :)
Eli kolmen päivän kulutus yhteensä 14,67€
Noni mähän olen ihan budjetissa, vaikka tiistain kulutusta säikähdinkin!
Siinä on sitä paitsi moneksi päiväksi eväitä töihin.
Loppuviikon järjestelyjä:
* Torstain kauppareissua varten suunnittelin loppuviikon ruokalistan uusiksi, jotta kuitista tulee mahdollisimman minimalistinen.
* Perjantaiksi valkkasin pizzerian, jossa pizzan ja juoman saa noin 13 euron yhteishintaan.
Paikasta ei myöskään näköjään saa alkoholia, joten homma ei voi lähteä käsistä.
* Lauantaina töissä saa poikkeuksellisesti ilmaista ruokaa!
* Sunnuntain leffaa varten lähtee kotoa mukaan omat popparit ja itse tiivisteestä sekoitettu mehupullo.
P.S. Kaveri ihmetteli, että mitä mieltä tässä pihistelyssä nyt enää on, kun velattomuus on jo noin lähellä, ASP "täynnä" ja puskurissakin on rahaa.
Vastasin:
"That's how you stay superrich!"
(Pöllitty How to be single-leffasta)
Vaikkakin kaikki päätti loppua ennen aikojaan.
Nyt seuraa hyvin yksityiskohtainen selonteko siitä miten femmalla päivässä selviydyttiin tähän saakka.
Alkuviikon kulutus:
Maanantai:
1,85€ Vessapaperi (S-marketin X-tra)
1,35€ Kinkkusuikaleet salaattiin (S-marketin = halvin) (2 annosta per pussi)
0,82€ Kurkku (Lidl = halvin kilohinta)
Yht 4,02€
(Score!)
Ilmaiset huvit:
Iltalenkki kaverille, jossa sai syödä ilmaiseksi osan karkkipussista, joten lenkin kuluttamat kalorit meni kankkulan kaivoon.
Tiistai
3,16€ Nakkicroissantit yllätyksenä kaverille (Ostin sitten kuitenkin neljä...)
2,42€ Jäävuorisalaatti
0,64€ Maito
1,78€ 2 Rahkaa (Lidl 500g/pkt = 2 annosta per pkt)
0,59€ Banaania (3kpl)
0,69 Raejuusto
1,37€ Limppari (Olin ihan pitelemätön!)
Yht 10,65€
( Ja sitten jo vähän haukoin henkeä...)
Ilmaiset huvit:
Mahdollisimman huonosti tehty leffa, jota häpeilemättä murska-arvosteltiin kaverin kanssa "nakkikukkaroiden" ja limpparin kera!
Kävin myös maksamassa kuntosalin virikekortillani elokuuhun asti.
Keskiviikko:
*Ei ostoksia!*
Ilmaiset huvit:
Kiharsin tukan töihin
Kirjoitin tämän vain koska muuten olis jäänyt ilman hupia koko päivä.
No okei sain töissä tikkarin... :)
Eli kolmen päivän kulutus yhteensä 14,67€
Noni mähän olen ihan budjetissa, vaikka tiistain kulutusta säikähdinkin!
Siinä on sitä paitsi moneksi päiväksi eväitä töihin.
Loppuviikon järjestelyjä:
* Torstain kauppareissua varten suunnittelin loppuviikon ruokalistan uusiksi, jotta kuitista tulee mahdollisimman minimalistinen.
* Perjantaiksi valkkasin pizzerian, jossa pizzan ja juoman saa noin 13 euron yhteishintaan.
Paikasta ei myöskään näköjään saa alkoholia, joten homma ei voi lähteä käsistä.
* Lauantaina töissä saa poikkeuksellisesti ilmaista ruokaa!
* Sunnuntain leffaa varten lähtee kotoa mukaan omat popparit ja itse tiivisteestä sekoitettu mehupullo.
P.S. Kaveri ihmetteli, että mitä mieltä tässä pihistelyssä nyt enää on, kun velattomuus on jo noin lähellä, ASP "täynnä" ja puskurissakin on rahaa.
Vastasin:
"That's how you stay superrich!"
(Pöllitty How to be single-leffasta)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)