Tällä viikolla olen jatkanut porsastelua ravintola- sekä valmisruokien suhteen ja käynyt shoppailemassa uusia vaatteita. Siivosin alkukuusta vaatekaappini ja heitin kylmästi rikkinäiset ja kulahtaneet ryysyt veke, joten nyt piti hankkia tilalle ihan yöpaidoista lähtien uusia.
Seuraus: Kärsin ihan jäätävästä ostokrapulasta nyt jo!
En mitenkään voi jatkaa näin koko loppukuuta.
Rahaa on jäljellä melkein 400 euroa eli puolet.
Seuraavaan palkkapäivään 22 päivää.
Tällä vauhdilla hynät muuten loppuu hyvinkin nopeasti kesken.
Laitan jarrut päälle nyt!
Tarvitsen tähän hommaan jotain rotia.
Empiirisen tutkimuksen tulokset tulivat nyt vähän etuajassa, mutta sanoisin aika vahvasti jo nyt että:
Ei! Raha ei tuo onnea!
Olen suorastaan stressaantunut tästä päämäärättömyydestä. Buu!
Nyt menee vähän dramaattiseksi, mutta tuntuu kuin elämäntarkoitus olisi hukassa!
Tuntuu, että olen pettänyt itseni, aatteeni ja "oman juttuni".
Tämänkin kulutushysterian olisi voinut sijoittaa johonkin. Jos ei rahastoihin tai osakkeisiin niin vaikka sitten siihen etelänmatkaan. Se olisi tehnyt onnelliseksi!
No okei uusia vaatteita olisi ollut pakko hankkia jossain vaiheessa. Olisin kuluttanut vanhat varmaan aivan puhki ja sitten tipotellen ujuttanut nämä pakkohankinnat kuukausibudjetteihin.
Kulutushysteria muuttuu nyt niin, että otan käyttöön viikkobudjetin.
Rahaa saa palaa satku per viikko!
Tätä palkkakautta on jäljellä tasan kolme viikkoa.
Eli kulutuskäyttöön saa mennä se 300 euroa ja loput olkoon varattuna yllättäviä menoja varten.
Huhtikuun palkkapäivänä korotan käyttörahan 500 euroon ja pidän silloinkin tuon satku viikossa tahdin, paitsi jos saan jonkun mielettömän päähänpiston josta tulee uusi taloudellinen maaliviiva.
Voi se olisi ihanaa!
Kaipaan uutta tavoitetta ja maaliviivaa.
Ja rajoja rahankäyttöön.
Being rich sucks!
"Being rich sucks!" hän huokaisi noin viikon kestäneellä kokemuksen tuomalla varmuudella ;)
VastaaPoistaÄkkiäkös sä pyöräytät uusia ihan konkreettisiakin tavoitteita ja päämääriä, liittyen nyt vaikkapa puskurin kasvattamiseen tai sijoittamisen aloitteluun? Mielikuvitus vain rajana... Oon kyllä susta niin ylpeä, ihan mahtavaa lukea näitä viimeisimpiä postauksia :) Näistä huokuu onnistumisen riemu!
Nii! Muaki vähä nauratti :D
PoistaFrendit kutsuu mua kolibriksi ku elän, koen ja teen kaiken noin kolme kertaa nopeemmin ku muut :D
Täällä kehkeytyy jo semmoset päämäärät että tiistaihin mennessä tulee niistä asiaa!
#LOL :)
PoistaMinulla säästäminen/sijoittaminen kiertää rataa (jos olisin oikein tarkka voisin varmaan määrittää radan ajallisen pituudenkin). Ensin säästän/sijoitan ja iloitsen kun saan taulukoihin varallisuuden kasvua. Sitten tökkää. Lasken paljonko voisin sittenkin törsätä ja varallisuus pysyisi samana. Luku aina hirvittää. En halua kuluttaa. Törsään hiukan. Ja aloitan ihan perus elämän taas, jossa säästän ja sijoitan (ja lenkkeilen ja luen). Minulla törsäily tapahtuu nykyään matkojen merkeissä. Ja nytkin on matkakuume. Mutta on ihanaa kun olen taloudellisesti riippumattomana mahdollistanut itselleni matkustelun juuri silloin kun haluan (paitsi tietty nyt kun haluan aloittaa asuntosijoitusprojektin rakennuttamisen ja haluan varmistaa siihen pennoset, pari kuukautta haluan keskittää kaikki ylimääräiset rahat siihen, eli tällä hetkellä pihivaihe menossa). Minulle säästämisen radan kierto sopii, suunta on tärkeintä!
VastaaPoistaAiheeseen 'Tekeekö raha onnelliseksi?' vastaat aika vahvasti 'Ei, raha ei tuo onnea.' Itse olen kuitenkin hiukka toista mieltä. Vaikka ymmärrän täysin mitä tuolla tarkoitat. Mitäpä jos mietit asiaa hiukka toiselta kannalta 'Tekeekö rahattomuus onnettomaksi?'. Uskon että vastaat omalla kokemuksella että olet onnellisempi rikkaampana? Rahalla saa vaihtoehtoja (voi silti elää rahatonta elämää), mutta rahattomana ei voi elää taloudellisesti rikasta elämää (tulee velkaa, ahdistaa...). Nyt sinulla on mahdollisuus valita!
VastaaPoistaMinun mielestäni on aika hyvä kokeilla tuota. Tuntuu, että projektisi on muuttanut arvojasi pysyvästi. Nyt tiedät sen. Ehkä ostoksien kohdalla kannattaa kysyä tuottaako tämä ostos onnea ja iloa pitkällä aikavälillä.
VastaaPoistaItse pidän siitä, että rahaa on tarpeeksi ja olenkin ottanut tavoitteeksi päästä taloudellisesti riippumattomaksi siten, että ei olisi pakko edes käydä töissä. Rikkaus on riippumattomuutta ja vapautta päättää oman elämänsä sisällöstä.
Tämä oli todella hienosti kiteytetty. Itse kaipaan tekemistä ja työn mukanaan tuomia rutiineja arkeen.
PoistaSatku viikossa kuulostaa iha sopivalta määrältä käyttöhynää.
VastaaPoistaIhana sinä <3
VastaaPoista