Pizzaonline

Pizza-onlinesta tilaat pizzat, kebabit ja muut herkut kätevästi!

maanantai 30. toukokuuta 2016

Arkistojen kätköistä part1. Tapaus uusi sänky

Ei hätää!
En ole taas hairahtunut ostoksille!

Pihistelen kuin viimestä päivää niiden 200 lainaeuroni kanssa. Viikonloppuna 100 euroa lähtee pesästä serkun ylioppilaslahjaan. Samalla sijoitan huimat 11 euroa paikan päälle matkustamiseen.
Kiitos ja kumarrus Onnibussi!!!!

Koska taloudessani ei tapahdu tällä hetkellä mitään muuta, ajattelin viihdyttää kierrätystarinalla :D

Löysin luonnoksista vanhan tekstin, joka piti julkaista jo viime vuoden puolella, mutta koska tapaus ottaa vieläkin päähän, ajattelin jakaa sen silti varoittavana esimerkkinä ja muistutuksena myös itselleni, kuinka helppoa se velkaantuminen oli/on edelleen vaarana olla.

Tapahtui elokuussa 2015:

Vanha sänky oli 15 vuotta vanha ja siitä tippui siirrettäessä jalat ja se narisi jo pelkästä hengittämisestä. Eli tarvitsin uuden.
Se ei periaatteessa siis ollut impulssiostos. Näin elokuussa huonekaluliikkeen mainoksen tarjouskampanjasta. Jeee! Hintakin oli budjettiin sopiva. Upeeta! Mahtavaa!

Menin ostoksille. Löysin tarjouksen sängyn. Myyjä tuli paikalle. Esitteli toista sänkyä joka oli 200 euroa kalliimpi. Marisin hinnasta. Myyjä alensi hintaa 150 eurolla... Okei.. No sänky tuntui paremmalta kuin eka vaihtoehto. Rahatkin riittivät just ja just tähän uuteen hienoon vaihtoehtoon.

Kauppoja alettiin tehdä. Pyysin myyjää odottamaan hetkisen, että saan siirrettyä rahat säästötililtä käyttötilille,jotta voin maksaa ostokseni heti. Myyjä tokaisi lunkisti että ihan miten vaan mutta voi hän laskunkin kirjoittaa, ei siinä kauaa mene. Kysyin että eikös laskusta tuli lisäkustannuksia. Myyjä kertoi että laskutuslisä on 5 euroa mutta hän voi vähentää sen kauppahinnasta jolloin sekään ei haittaa. Kuvittelin pääseväni nopeammin ulos kaupasta joten suostuin. Olen blondi, bimbo ja pönttö.

Seurasi ainakin vartti paperisotaa, jonka seurauksena mulla oli taas uusi Mastercard  tonnin luottorajalla.
Sängyn hinta kuljetuksineen ja vanhan poisvienteineen teki siis yhteensä 490€ eli 510€ oli tyrkyllä lisävelkaa. Jippii...
Jälkikäteen kuulin, että myyjä saa palkkion jokaisesta tekemästään uudesta luottokortista. Onnea tälle kaverille! Hyvin hoidettu! Ansaan astuin.

Saksin kortin samantien ja jäin odottamaan laskua.

Ensimmäinen lasku saapui 2 kuukautta myöhemmin... Maksoinko sen niillä alunperin olemassaolevilla rahoilla? No en tieteskään. Miksikö? No kun niitä ei enää ollut...

Lyhensin tätä laskua vähintään 53 euroa kuussa. Pyrin joka kuukausi maksamaan enemmän. Ja by the way: Joka kuukausi sain sen 5 euron laskutuslisän velkaan mukaan. Että näin. Tyhmästä päästä kärsiiii... Mutta oppirahat on nyt maksettu ja näin ei pääse käymään enää.

Tarinan luotto kulki blogissa nimellä Mastercard kakkonen, jonka tuhosin maaliskuussa otsikolla:
http://femmadonna.blogspot.fi/2016/02/hyvasti-mastercard-2.html

Cheers!





perjantai 27. toukokuuta 2016

Independent woman

Noniin!

Nyt loppui odottelu!
Koska se perintöraha ei näköjään nyt suvaitse saapua, alan asennoitumaan niin ettei se saavukaan.
Apinanraivolla rynnin varaamaan kaikki uudet ylimääräiset työvuorot mitä pystyin ottamaan. Pelkästään tämän viikon ajalle sain ylimääräisiä työtunteja 16,25, joista 6 tuntia on tuplapalkalla eli lisätienestejä on tämän viikon aikana ansaittu verot pois lukien 217 euroa, jotka siis näkyvät kesäkuun palkkapäivänä. Olen erittäin tyytyväinen.

Ainoastaan se harmittaa, että työnarkomaaniuteni takia olen täysp*ska kummitäti veljeni lapsille, joita en ole nähny vähään aikaan. Otankin projektiksi raivata tilaa kyläilyyn töistä huolimatta. Minun jos kenen tulisi tässä vaiheessa arvostaa perheen tärkeyttä.

Koska pankkitilillä ei tapahdu mitään, järkkäsin tosiaan 200 euron lainan kaverilta. Häpeilin ihan kauheasti ruinata tätä lainaa ja julistin, että tämä on viimeinen kerta. Saan lainarahat huomenna.

Myin myös yhden sisustustuotteen nettikirpparilla. Tuotto hilpeät 7 euroa. Kaupat tosin toteutuvat vasta viikonloppuna.

Eli palkkaa on siis ensi kuussa tulossa (lomarahoineen) noin 2627 euroa. (Vauuuu....)

Normaalien kiinteiden kulujen jälkeen summa käytetään näin:

Kaverille takaisin se 200€
Puskuriin 800€
Käyttöön 450€
Täsmään n. 125€ (93euron lyhennyksen sijasta)

Pankki byrokratioineen saa haistaa pitkän peen.
Tienaan itse fyrkkani. Nih!
Jos joskus hamassa tulevaisuudessa saan perintörahani ulos, maksan Täsmän kokonaan veke ja loput...
Niin..
Mieli tekisi tunkea loput ASPiin, mutta järkevintä olisi ehkä lyhentää Visaa niin paljon kuin mahdollista. Just in case.

Tarkimmat varmaan huomasivat, että olin tässä asuntokuumeessani jo lakaisemassa visavelkaa vähän niinkuin piiloon maton alle. Voisin vaikka pohdiskella sitä asiaa uudestaan.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Greetings from Nederlands

Lomalta palattu!

Lomabudjetti kesti!
Siitä jäi 20 euroa..
Ostin kaksi oikeaa tuotetta. Nimittäin kaksi perustoppia paikallisesta vaatekaupasta kun olivat tarjouksessa yhteensä 4 euroa. Muuten koko 280 euron potti tuhlattu ruokaan, juomaan ja elämyksiin. Kävin muun muassa kanaaliristeilyllä ja kiertelin Amsterdamin lisäksi "pikkukaupungeissa": Haagissa ja Leidenissa, jotka olivatkin paljon idyllisempiä ja rauhallisempia.
Hollannista löytyi myös Suomen pelien ajaksi ihana suomalaiskisakatsomo! :)
Kaiken kaikkiaan hieno reissu!

Ja sitten paluu arkeen...
Käyttörahat taas käytössä ja huventumassa hyvää vauhtia. Perintöä ei näy eikä kuulu.
Epäonnistuin taas ja rahat riittävät varmaankin tämän viikon loppuun asti. Tiedän. Häpeän. Noloa.
Parin viikon päästä alkaa Yo-juhlakausi ja jos ei muuta niin sukulaisen lahjaraha on hankittava.

Jos perintö ei saavu ensi viikon alkuun mennessäkään, joudun lainaamaan lisää taaaaaaas..
Ja sitten häpeänkin ihan urakalla. Ikinä ei pitäisi laskea tulevien saatavien varaan, koska voi käydä juurikin näin. Ne ei tulekaan.
Niillä on nyt sellainen viikko aikaa ilmestyä tilille, ennenkuin olen ihan liemessä.

Nyt kun kesäloman ensimmäinen osio on lomailtu, on taas hillitön puhti tehdä töitä ja tienata. Olen jo haalinut ylimääräisiä vuoroja kesäkuulle, joukossa muutama rahakas sunnuntai!
Kesäkuussa käyttörahaksi on budjetoitu 450€. Pitää nyt pohtia onko se realistinen vai pitäisikö tässä nyt suosiolla todeta, että ei riitä. Tosin kesäkuussa on ainakin 3 työsunnuntaita, joten rientoja ei pahemmin tule. No ehtiihän tässä pohtia.
Kesäkuussa saapuvat lomarahat ja palkka on huima. Kerään myös heinäkuuksi mahdollisimman suurta pottia.

Nyt en voi enää enempää korostaa (lähinnä itselleni) puskurin tärkeyttä. Työnnän sen perintörahoista irtoavan tonnin lisäksi sinne varmuuden vuoksi niin paljon kuin pystyn, koska jumankekka ei enää ikinä tällaista tilannetta. "Ei ikinä, ei ikinä enää. Ei ikinä, ei ikinä..."

Suivaantuneena itseeni teen täällä rankkoja ruokarahalaskelmia ja siivoan kämppää.
Pesin juuri parvekkeen ja ikkunat!
Huomenna olisi ollut loman viimeinen vapaapäivä, mutta otin siihen työvuoron, koska nyt jatkuu rahankeruu ja kitsastelu.

Meinasi lähteä taas tuuli purjeista, mutta nyt ei ruikuteta. Päättäväisyys. Sitä tässä nyt haetaan.
Epäonnistumiset ovat vain opetuksia. Ja haasteita. Ja jotain muuta hienoa...

torstai 19. toukokuuta 2016

Odottelua ja konmaritusta

Ei näy. Ei vieläkään. Mitään ei tapahduuuuuuuu....

Eilen vein perukirjan myös S-pankkiin. S-pankki maksaa äidin bonukset n. 19 euroa kuukauden sisällä. Lisäksi sain p**skahalvauksen kun sieltä ilmoitettiin, että äidin aikoinaan maksama 100 euron osuusmaksu maksetaan siinä mukana. Miksikö järkytyin? No siksi kun perunkirjoituksessa ei uskottu, että sitä takaisin saa, eikä sitä siksi merkitty perukirjaan. Kukaan ei ainakaan vielä älähtänyt asiasta ja teen toki lisäselvityksen perukirjaan jos tästä nousee haloo. Muttakun ei jaksaisi enää yhtään paperisotaa. Ja olen tietoinen, että asian olisi voinut selvittää S-pankista etukäteen kysymällä, mutta meni miten meni. Perunkirjoituksen tekijä sanoi, että tuskin tulee haloota kun on kyse noin pikkusummista.
Satanen ei tosin ole meitsille mikään pikkusumma. Mutta koska tähän sataseen latautuu niin paljon huolta niin en vielä osaa iloita, että heijee sieltä tulee satanen lisää...

Ja nyt tuleekin erikoista tekstiä.
Kerron hieman elämäntapaoppaasta?!?!?! Mutta huom vain vähän!

Käsi ylös kuka tietää mitä on Konmaritus? Japanilainen rouva Marie Kondo iski viime vuonna kultasuoneen kun keksi tehdä siivouksesta muotia kirjan (Konmari) muodossa. Nyrpistelin nenääni tälle ilmiölle pitkäänkin, mutta tossa keväällä äidin tavaroiden aiheuttamassa kaaoksessa eläessäni alkoikin jo Konmaritus kiinnostaa. Pointti on, että ihminen luopuu kaikesta turhasta, jota ei oikeasti tarvitse tai joka ei tuota mielihyvää. Oli siinä jotain vaatteiden viikkaamisesta pystyasentoonkin laatikkoon, mutta sille linjalle en lähtenyt, koska ensinnäkin vaatekaappini hyllyt muodostuvat jättimäisistä koreista. Mites niihin viikkaat pystyyn mitään. Ja toiseksi: aamulla kiireessä pukiessa pohdin vähintään kolmea vaatevaihtoehtoa ja luuleeko joku, että malttaisin viikata ne muut nätisti takaisin kun bussille on aikaa juosta noin minuutti.

No enivei. Tämän konseptin avulla siis raivasin kämppäni maaliskuussa ja myymällä ylimääräiset kamat tienasin n. 600-700 euroa joilla tuhosin masterit. Et ei huono kirja ollenkaan.

Eilen kaveri aloitti innostamanani saman projektin. Menin jeesaamaan, lomalainen kun olen ja kaverilta kerättiin eilen 4 jätesäkkiä vaatetta ja tavaraa pois. Kirpparipöytä varattiin 2 viikoksi ja Facebookin nettikirppisryhmä on täynnä ilmoituksia. Sain kiitokseksi talkootyöstä ruokaa ja valita kaikesta myyntiinmenevästä ilmaiseksi itselleni mitä vain löydän. Nyt jo korkokengät ja pari paitaa lähtenyt mukaan :)
Projekti jatkuu tänään, niin jännään jos löytyisi vielä jotain kivaa itselleni. Onneksi en ehtinyt kirpparille shoppailemaan. Ensinnäkin tää on kivempaa ja ilmaista ja mikä tärkeintä:
Kun touhotan kaverilla projektin kimpussa en ehdi tuhlaamaan!!!!

Ja huomenna Hollantiin! Hoi!



tiistai 17. toukokuuta 2016

Puuduttaa

Varoitus: Ankeita ajatuksia luvassa. Ainakin vähän.

Ilmassa on kyllästymistä, lannistumista ja ahdistusta.

Perintörahoja ei vain vieläkään näy. Raharintamalla mikään ei etene. Sen sijaan rahaa vain kuluu ja ensi viikonloppuna sitä Hollanissa vasta kuluukin.
Lisäksi olen vieläkin pettynyt itseeni viime kuun rahanmenoepisodeista ja puskurin poissaolosta.
Koen täällä kuulkaa epäonnistumisen tunnetta!

Aamulla oli tullut puhelu ja mietin heti paniikissa, että "Voi luoja nyt se on sieltä pankista ja perukirjassa oli sittenkin vielä jotain vikaa", mutta fonecta tiesi kertoa, että puhelinmyyjähän tuo oli ollut. Voi hitsiläinen etten ehtinyt vastaamaan... :D

Eli ei auta kuin rauhoittua ja odotella.

Seuraavaksi perukirjan kanssa pitäisi mennä S-pankkiin, jota jostain syystä olen siirtänyt ja siirtänyt. S-pankista on tulossa perintöä noin 19 euroa. Ehkä siksi ei niin hurjaa kiirettä olekaan ollut.

Olen siis 1,5 viikon kesälomalla tällä hetkellä!
Ankeista talousajatuksista huolimatta olen ollut ihan pirtsakka lomalainen ja käynyt esim.
halvalla piknikillä ILMAISkonsertissa :)
Rahaa on toki mennyt lomarientoihin vähän liikaakin. Sekin alkaa masentaa. Tosin kolmen päivän kuluttua olenkin jo Amsterdamin koneessa ja kehiin astuu erikseen puskuritilillä odottava reissubudjetti.
Viikonlopun jälkeen nähdään kuinka tyttö selvisi Hollannissa. Mahdollisimman edullisesti toivon mä.
Raporttia on sitten luvasssa.

Paitsi jos sellainen odotettu ja mieluisa tilisiirto yhtäkkiä ilmestyykin tilille tulen julistamaan sitä tänne kissankokoisilla kirjaimilla.

torstai 12. toukokuuta 2016

Projekti Cheer up!

Megi kirjoitti edelliseen niin hyvän kommentin, että lähden nyt ihan tarkastelemaan ja pohdiskelemaan sitä lähemmin.

Pointti oli, että vaika nuukailen ja sniiduilen jatkuvasti, jotta velanmaksujen jälkeen jäävät käyttörahat riittäisivät, tuhlaan jatkuvasti jos jonkinmoisiin reissuihin ja juhliin.

Pointti oli erittäin hyvä. Viime vuonna palattuani Australian yllätysmatkalta velkaa oli yhteensä melkein 8300€ ja ahdistus hyvin suuri. Päätin aloittaa ryhtiliikkeen. En käynyt missään muualla kuin töissä. Kielsin itseltäni käytännössä kaiken. Sain kiksit päivittäisestä velkasumman tuijottelusta ja summien pyörittämisestä. Kesälomaa ei ollut. Vapaapäivä oli noin kahden viikon välein ja silloinkin kärsin huonosta omatunnosta kun olin vapaalla enkä töissä. Kaikesta ostamisesta tuli samantien ostokrapula. Suunnittelin jo kahvin juomista mustana, jottei maitoa tarvitse ostaa. Kokeilin jo kahvinjuonnin lopettamista, jottei kahvia tarvitse ostaa.

Tulin siis hieman hulluksi.

Syksyn tullen oli pakko muuttaa linjaa. Vietin viikon rymyloman, jolloin rahaa paloi. Sen jälkeen vähän rauhotuin ja aloin nautiskelemaan pikkuasioista. Pelkkä jäätelön ostaminen hetken mielijohteesta oli ihan huisia. Terassilla käynti töiden jälkeen oli ihan luksusta. Pelkkä Tallinnanristeily tuntui suorastaan ruhtinaalliselta. Elämä tuntui ihanan rennolta!
Perustin blogin, jotta velkojen lyhennys pysyy koko ajan mielessä, saan pulputtaa siitä tasaisin väliajoin ja jossa näen konkreettisesti summan pienenevän.

Sitten äidin sairaus paheni, äiti kuoli ja maailma synkkeni. Rankan alkuvuoden jälkeen elämä alkoi jatkua. Mieli alkoi piristyä ja tässä hiljattain päätin, että koko loppuvuoden teen asioita joista tulee hyvä mieli. Alkoi Projekti Cheer up!
Projektin ohella on kuitenkin tarkoitus jatkaa puskurin rakennusta, maksusuunnitelmaa ja ASP:n kokoamista. Projekti on siis tarkoitus toteuttaa valmiiksi budjetoiduilla käyttörahoilla ja ylimääräisillä palkkatuloilla, jotka muodostuvat siis ylimääräisistä työvuoroista.

Ja tämä tulee olemaan haasteellista, mutta olen alkanut nauttia tästä projektista niin paljon, etten aio lopettaa :)
Kakkosduunin pomo pisti pari viikkoa sitten viestiä, josko viettäisin taas kesäni hänen puljussaan. Olin jo viime marraskuussa blogin alkaessa päättänyt että ei enää, mutta tuntui niiiiiiiiiiin pahalta laittaa viestiä, että nyt kyllä jätän ainakin tämän kesän väliin. Näin sieluni silmin kuinka vähintään 2500 euroa lensi siinä viestin mukana taivaantuuliin... Mutta nyt tuntuu jo paremmalta ja päätös oikealta.

Projekti Cheer up! saattaa välillä luoda isompiakin kustannuksia, mutta ei siis välttämättä tarkoita huikeita rahanmenetyksiä:

Projektin tuotosta tähän asti:

- Ostin ihanan "Life is good"-kortin ja pistin sen (jo omistamiini) kehyksiin seinälle Hinta: 3,10€
- Uudet parvekekalusteet Hinta 40€
- Leikkautin pitkät kutrini rohkean lyhyiksi nettikirppispalstalta bongatulla kampaajalla Hinta 20€
- Menin suomenlippu kainalossa ekaa kertaa katsomaan lätkää pubiin (oikeasti!) illan Hinta 24€
- Sitten se Amsterdam.. Ensin lentoliput huhtikuun palkasta hinta 250€
- Damin käyttövarat toukokuun palkasta hinta 300€


Amsterdam oli hirmuinen kustannus. Sillä olisi lyhentänyt huimat määrät Täsmäluottoa.
Silti en kadu. Kevään myyntivimmalla maksoin niin paljon ylimääräistä, että hyvässä vauhdissa ollaan edelleen.

Nyt kuitenkin mietiskelin tulevan perinnönkäyttöä  ja maksusuunnitelmaa uudelleen.
Koska allekirjoittaneella on niin hirveä tarve saada kaikki tehdyksi yhtäaikaa, niin syydän rahaa koko ajan joka kohteeseen, vaikka tiedostan, että olisi järkevämpää täyttää yksi kohde kerrallaan.
Perukirjaa pankkiin viedessä kysäisin vaikuttaako luottokortti asuntolainan saantiin ja siellä oltiin sitä mieltä että ei pitäisi, tosin eivät voineet mitään luvata, koska ei ollut oma konttorini. Joten visa ei ole nyt enää niin suuri päänvaiva, vaikka senkin haluan pois. Tavoitteena on pienentää visan luottorajaa, jottei summa voikaan kasvaa näin suureksi enää ikinä.

Eli nyt otan tavoitteeksi:

Ensin tonnin puskuri
Sitten Täsmä
Sitten ASP

Jätän myös perinnöstä hieman ylimääräistä käyttörahaa, ettei heti mene pieleen.

Eli tuleva 2230€ jakautuisikin näin:

Puskuriin 1000€
Täsmään 830€
Perunkirjotuksen tekijälle 200€
Käyttöön 200€
ASPiin 0€...

Äiti hyväksyisi. Äiti oli aina huolissaan, että taasko nuukailen liikaa...

Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, koska muutin juuri pitkäaikaista  suunnitelmaani ja nyt vähän hirvittää, vaikka yllättävän fiksultahan tämä alkaa kuulostaa noin niinku omasta mielestä...

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Toukokuun megapalkka

Harmillista, että myös maksuja oli tässä kuussa ihan megaluokan megakasa.
Ei ollut siis mitenkään vaikeaa löytää hynälle uusia koteja...

Ylityökiellon jälkeen tyttö pääsi taas paiskimaan töitä ihan hiki hatussa ja se näkyi palkassa.
Tilille kilahti siis ruhtinaalliset 1958, 77€ (!)

Menot

636    Vuokra
105   Matkakortti
30     Puhelin
37     Netti
100   ASP
30     Eläkevakuutus
42     Vakuutus
75     Visa
93     Täsmäluotto
100    Kaverille takaisinmaksu
45      Huoltoyhtiölle ovenavauksesta
300    Amsterdamin reissua varten
339    Käyttöraha
26     Täsmäluottoon.....

Heräsikö kysymyksiä?
Niin mullekin. Onneksi löytyy jonkin sortin vastauksiakin.

1. Miksi käyttörahaa on noin vähän?
Vastaus: Koska vietän pidennetyn viikonlopun Hollannissa, joka on budjetoitu erikseen. Kuvittelen siis tarvitsevani kuukaudeksi vähemmän rahaa kuin mitä ilman reissua menisi.

2. Missä puskuritili?!?
Vastaus: Ei sinne nyt tuntunut riittävän tästä satsista mitään. Tuntuu dorkalta ja tuli luuseriolo, mutta budjetoin tulevasta perinnöstä nyt sitten 500 euroa puskuriin ja pysyn siinä suunnitelmassa.
Damn right!

3. Minkä ihmeen ylimääräisen 26 euroa Täsmä on saanut?
Vastaus: No kun...Käytin Visan tappiin ja velka siis lisääntyi. Velkojen minimilyhennyksillä ei katettu taantumaa, joten velkaa olisi ollut 26 euroa enemmän kuin viime kuussa tähän aikaan.
En mitenkään päin kyennyt kirjoittamaan tänne suurempaa velkatilannetta, kuin viime kuussa, joten työnsin hätäpäissäni sen 26 euroa Täsmänmaksuun :D

Nyt ollaan siis samassa jamassa kuin kuukausi sitten.

Velkatilanne nyt jälleen:

Visa                   2450€ (yhyy..)
Täsmäluotto        1690€
 
Yht  4140€

Perintöä odotellessa..
Kyttäsin koko päivän Pivoa noin viiden minuutin välein :D
Minä päivänä hyvänsä sanoivat.
Ellei joku lakimies huomenna soita, että tyttö hyvä, tästä kyllä nyt puuttuu sitä ja tätä ja tota...
Näiden optimististen ajatusten kera vetäydyn nukkumaan!
Ciao!




tiistai 10. toukokuuta 2016

Perunkirjoitus checked!

Vihdoinkin.

Tehty on.
Pankkiin viety on.
Pankista kehuja selkeydestä ja perusteellisuudesta saatu on.
Rahat tilillä todennäköisesti viikon sisällä on!

Ja kirsikkana kakun päällä. HUOMENNA ON PALKKAPÄIVÄ! Itken aamulla varmaan ilosta.

Viime viikolla sattui ja tapahtui, eikä Donnaa blogissa nähty.

Tiistaina olin tilanteessa, jossa olin ottanut kaverilta satasen lainan ja ruikutin kaikkea mahdollista.

Keskiviikkona lähdin piristymään Tallinnaan työpaikan virkistysreissulle, jossa tuhlasin hurjat neljäkymppiä omaa rahaa ja kaiken muun tankkasin firman piikkiin. Ei yhtään huono siihen nähden kuinka paljon siellä tuli pämpät.. "katseltua kaupunkia"... 0:)
Vähän tuliaisiakin sain tuotua.

Perjantaina Jobin posti jatkui:
Unohdin ensimmäistä kertaa elämässäni sekä avaimet, että puhelimen kotiin. Naapuri, jolla on vara-avain, oli reissussa toisella puolella Suomea. Ainoa, jolla oli himassaan vara-avain tämän vara-avaimen luo oli FemmaDonna itse...
"Tää on niin hulluu, etten pysty ku repeilee"-taktiikalla soitin lunkisti töistä huoltoyhtiölle ja pääsin huoltomiehen avulla kotiin sovittuna kellonaikana (puhelinta kun ei ollut). Huoltoyhtiön palvelu oli ystävällistä ja ripeää ja siitä hyvästä saan tässä viikon sisällä 45 euron laskun... Muistanpahan lopun elämäni tarkistaa noin 14 kertaa onko avaimet mukana kun himasta lähden.

Lauantaina lähdin viihteelle vältelläkseni äitienpäivää. Tuhlasin 15 euroa..? (ennenkuulumatonta!?)

Sunnuntaina nettikirppikseltä bongattu kampaaja tuli leikkaamaan uuden kesätukan 20 eurolla. Leikkaus tapahtui mun kotona ja kesti noin 20 minuuttia. Erittäin jees!
Ja loput tuhlasin eilen illalla koska Suomen peli!?!??!?!?!?!??!? :D

Tilannekatsaus:
Rahat on nyt loppu. Luotto taas tapissa, eli 140 euroa jäljessä maksusuunnitelmasta.
Senkin lisäksi vielä ylimääräistä velkaa 100€.
Haittaako? No ei just nyt, sillä olen niin helpottunut siitä, että perunkirjoitushässäkkä on vihdoin ohi!

Keskityn nyt siihen, että maksan kaikki ylimääräisenä syntyneet velat heti pois ja kerään puskurin, jotta tällaiset kaikenlaiset puhelimenhankita-, ovenavaus-, "Tallinnassa-menee-lujaa"-, "Suomi-voittaa"-tyyppiset yllättävät menot eivät kaada taloutta. Laitan puskuritilille nyt alkuun 500 euroa ja sitten vasta pohdin kuinka loppuperintöni hajautan.

Rahaa on siis viikon sisällä tulossa palkka 1960€ + perintö 2230€ = 4190€ (Herranpieksut...!?)

Teen illalla budjetin uusiksi ja katsotaan aamulla minkälaisiin ratkaisuihin huomisen palkan kanssa päädyttiin.

Nyt juhlin paistamalla uunissa (X-tra)-ranskalaisia! Elämä hymyilee taas! Olè!

tiistai 3. toukokuuta 2016

Murphyn laki

Täällä menee taas huonosti.

Puhelin hajosi.
Tietenkin juuri silloin kun mikään ei saisi hajota, koska eräskin blondibimbo talousbloggaaja sössi tässä kuussa puskurinsa nollille.

Puhelimen hajoaminen on muuten yhtä kuin hermoromahdus.
Ensimmäinen ajatus on, että MULLA EI OLE HERÄTYSKELLOA!?!
No onneks läppärillä sain yhteyden kaveriin, joka tuli työmatkallaan herättämään kovan onnen sankarittaremme töihin. Hain työmatkalla uuden puhelimen.
Onni onnettomuudessa uuden puhelinmallin hinta oli laskenut juuri reippaasti. Hinta oli yli 150 euroa halvempi, kuin mitä viimeksi sitä tutkiessani.
Koska otin puhelimen kytköllä, sain samalla halvemman puhelinliittymän, joten seuraavan puhelinlaskun yhteissumma (sisältäen kytkön kuukausimaksun ja puhelinlaksun) on samaa luokkaa kuin puhelinlaskuni muutenkin tähän asti.

Tietysti nyt ottaa päähän, että velkaa on taas noin 350€ enemmän. En edes muista tarkkaa summaa, koska jätin hermostuksissani kaikki saamani paperit töihin. Maksan puhelinta nyt kytköllä 8 euroa ja risat kuussa nyt siihen asti, että saan täsmän maksettua pois. En usko, että pankki on kiinnostunut puhelinkytkövelasta asuntolainaa hakiessa.

Luottokortti on vapun jälkeen melkein tapissa. Jäljellä noin 25 euroa.
Lainasin varmuuden vuoksi kaverilta satasen, koska hermot on niin riekaleina, etten kestä enää yhtään yllätyksiä ilman rahaa.

Yksi ylimääräinen työvuorokin meni sivu suun, kun en päässyt varaamaan sitä ilman puhelinta. Mur!

Perunkirjoitukseen tarvittava veljien allekirjoittama paperi ei ehtinyt tulla täksi päiväksi, joten tilaisuus siirtyi taas.. Ensi viikon maanantaina jälleen uusi yritys.

Olen siis ajanut itseni aika pohjalle, suorastaan mokannut ihan huolella, mutta tästä ryhdistäytyneenä aloin tehdä uusia laskelmia velkojenmaksun suhteen. Niiden maksusuunnitelmaa on nyt pakko hidastaa ja rakentaa uusi puskuri mahdollisimman nopeasti, ettei tällaista pääse enää ikinä tapahtumaan. Enkä jaksa nyt enää yhtään masennusta tälle keväälle, joten pidän tätä opetuksena! :)

Puskurin olisi hyvä olla noin tonni. Siihen ainakin pyrin.

Niin ja ostan vanhanaikaisen herätyskellon. Just in case.

Tasan viikko palkkapäivään. Sitten alkaa uusi elämä.