Seitsemän kuolonsyntiä

Femmis täällä! Kuuleeko maailma!

Vedin pienet melkein kuukauden kestäneet pohjamudat:

1. Ylitin budjetin.
Ahdistuin. 
2. Tein liikaa töitä.
Väsähdin.
3. Ylitin taas budjetin.
Tajusin, etten voi tehdä näin paljon töitä.
Tahtia on hidastettava.
Tunsin itseni luuseriksi.
4. Olin tehnyt ensi vuodelle mahtipontisen suunnitelman.
Tajusin, että jos vähennän töitä, en saa yhtä paljon palkkaa.
Ensi vuoden suunnitelma oli vaarassa.
Masennuin.
5. Jouduin lainaamaan rahaa puskurista.
Lannistuin.
6. Pohdin ensi vuoden putkiremonttia.
Säikähdin.
7. Nordnet-sijoitusteni arvo putosi kolinalla.
Tämäkin vielä.

Kaikki tämä yhdessä oltiin jo lähellä burn outia.
Ja siiitä syystä oli tyttö täälläkin turpa rullalla.

Mutta tänään ollaan vihdoin piristytty ja jaksettu ajatella asioita vähän valoisammasta vinkkelistä.
Avataanpas nyt kaikki stressitekijät nyt kohta kohdalta ihan tähän virtuaalipaperille.

1. Kaikki alkoi häistä
Häihin varattu budjetti ylittyi ihan kuusnolla, kun tarvitsin sitä ja tätä ja tota sukkahousuista hiuspinneihin. Vihkiminen oli kaukana ja myöhästyin tukan kanssa tapellessani bussista joten soitin hätäpäissäni taksin.
Appiukon grillijuhla seuraavalta päivältä peruuntui, joten ei enää ollut kunnon syytä hipsiä juhlapaikalta ihmisten aikoihin himaan, joten luonnollisesti yhtäkkiä oli meneillään pikkutunnit ja Femmis taas taksissa matkalla jatkoille kuppilaan.
Budjetti ylittyi tuplasti.

Lopputulos:
Vietin satumaisen ihanan päivän, illan ja yön juhliessani ystäväni rakkauden täyteistä päivää.
En vaihtaisi sekuntiakaan. Ja siinä mittarissa ei paljon budjetin ylittymiset paina.
Joten unohdetaan stressit tämän asian suhteen.

2. Työuupumus
Olen ennenkin tehnyt iiiiihan liikaa töitä ja väsähtänyt, mutta nyt tilanne meni ihan uusille leveleillä. Viimeiseen neljään viikkoon en ole tehnyt peruspuurtamistani vaan olen ollut mukana kahdessa suurprojektissa, jotka olivat rankkoja sekä henkisesti että fyysisesti ja veivät mehut aika monelta. Joten ei ihme, että oli hetken Femmiskin hiljaista tyttöä...

Lopputulos:
Rankin on nyt takana. Näin rankkaa rupeamaa ei luultavasti tulla näkemään enää ikinä.
*Koputan puuta*
Luin juuri kehon palautumisesta ja rentoutumisesta kertovia artikkeleita ja blogeja ja opettelen nyt tekemään pieniä muutoksia stressitasoni alentamiseksi. Ostin kotiin minikuntopyörän kotitreenejä varten ja 1000 palan palapelin puhelimesta ja somesta rauhoittumiseen. (Nämä myös osasyynä, että budjetti ylittyi taas...)

3. Budjetin ylitys nro 2.
Kun on henkisesti ja fyysisesti ihan rikki ei kiinnosta pätkääkään valmistaa ruokaa tai edes tiskata, joten luonnollisesti söin ihan mitä sattuu ja hain sen mistä kaupasta sattuu.
Kauppareissun kriteerinä oli, että kunhan se on hoitunut mahdollisimman nopeasti.
Tilasin myös pizzaa ja ranet nugeteilla pari kertaa...
Join energiaajuomaa joka ikinen päivä, mikä ei tee hyvää yhtään kenellekään saati tällaiselle sydänvikaiselle.
Yritin helpottaa oloani millä vain ikinä keksin.
Join ihan liian monena iltana pari sidukkaa vaahtokylvyssä karkkipussin kera.

Lopputulos:
Pahin on nyt takana. Jäin henkiin ja suurin piirtein järkiini.
Ja nyt luonnollisesti kitkuttelen minkä kerkiän. Tuhlasin tänään eväisiini 2,95 euroa.

4. Ensi vuoden suunnitelma
Olen lukenut Julia Thurenin Kaikki Rahasta e-kirjaa (sitä samaa mistä Puolimilli kirjoitti)
ja sain kuukausi sitten valaistumisen!
Kirjan alaotsikko kuuluu: "Näin säästin kymppitonnin vuodessa".
Minäkin halusin/haluan!
Tosin tiedostin että varsinainen säätösumma ei tietenkään näillä tuloilla ja menoilla ole realistinen, mutta laskelmieni mukaan tällä palkkatasolla nettovarallisuuden kasvattaminen vuoden aikana kymppitonnilla voisi jopa toteutua.
Tiedän, tiedän. Olen aiemminkin jo kahtena vuonna uhonnut samaa, mutta koskaan siihen ei ole vielä päästy. Lähimmäs pääsi vuosi 2017, jolloin ostin asunnon, jonka arvo pintarempalla nosti muuten kuralla olevan nettovarallisuuden kasvun pilviin. Pääsin tuolloin lukuun 9477 euroa.

Suunnitelma-laskelmat lupaan esittää kahden viikon sisällä omassa teksitissään, koska olen taas palannut elävien kirjoihin.

Tosin tämän uuvuttavan työrupeaman syövereissä aloin haaveilla työtehtävien muutoksesta ja tuntien vähentämisestä.
Tämä tarkottaisi, että yllämainittu suunnitelmani muuttuisi entistä haastavammaksi, kenties jopa mahdottomaksi.
Työtahdin hidastaminen tarkoittaisi siis myös varallisuuden kasvatustahdin hidastumista. Hmmm...

Lopputulos: Ensinnäkin katsotaan nyt kun työ muuttuu taas pikkuhiljaa normaalimmaksi.
Ja mikäli lähden yllämainittuun hitaampaan elämään, niin ei tavoitteista noin vaan luovuta.
Sitten vain eletään sen mukaan.
"Jos kurkottaa tähtiin, pääsee edes jonnekin." 
-Femmismi-

5. Puskuri
Olen käveltänyt puskurista 200 euroa...
Vaivalla hankitut rahat senkun hupenevat, enkä nyt sitten millään ehdi saada kolmea tonttua täyteen ennen vuoden loppua ja BYÄÄÄÄÄÄÄ!!!

Lopputulos:
Olen siis lainannut itseltäni rahaa.
Itseltäni.
En pankilta.
En pikavippiyhtiöltä, vaan itseltäni.
Olen lainannut rahaa puskurista, joka on juurikin olemassa tällaisia hätättilanteita varten, mikäli tätä nyt voi siksi sanoa.
Puskurissa on vielä jäljellä 1701 euroa ja se kasvaa 5 vuorokauden kuluttua yli kahteen tonttuun.
Joten lopeta se ruikutus muija!

6. Putkiremontti
Samalla kun mietin ensi vuoden kymppitonni-haastetta, ajatukset kääntyivät mahdollisesti ensi vuonna edessä olevaan putkiremonttiin. Remontti tarkoittaa käytännössä, että asun evakossa vähintään kolme kuukautta (lue: se maksaa) ja että vastike nousee muistaakseni noin 110 eurolla.
Jippikaijei. teki ihan vähän gutaa jo valmiiksi masentuneeseen nuppiini.

Lopputulos:
Kuin tilauksesta toissapäivänä tuli taloyhtiöltä postia, josta käy ilmi, että vasta maaliskuussa on yhtiökokous asiasta ja pelkkä linjasanerrauksen suunnittelu saadaan valmiiksi aikaisintaan kesäkuussa. Joten ei täällä nyt ihan heti tammikuussa ole mitään tapahtumassa, joten tämänkin asian stressaaminen voidaan laittaa hetkeksi hyllylle. Tulee kun tulee.

7. Kurssiromahdus

Ujonkokoiset sioitukseni olivatkin jo hetken ihan huisin korkealla ja tottakai tiesin, että alas sieltä tullaan. Sijoitusteni arvo on romahtanut noin viisikymppiä minkä perään on ihan naurettavaa itkeä, mutta kyllä se kieltämättä korpesi.

Lopputulos: Sanomattakin selvää, että tällaisia aikoja tulee ja mikä tulee alas, ponnahtaa aikanaan taas ylös, joten olin pienessä Femmiksenpäässäni osannut tätä odottaakin. Enkä edes ole vielä miinuksella, joten en edes aio stressata tätä tämän enempää. Sitäpaitsi, nyt kun huomenna automaattinen ETF-ostoni taas kirjautuu saan halvalla enemmän ja kun kurssit taas aikanaan kääntyvät nousuun voi tulos olla jopa "häkellyttävä". (Heh heh..)
Suomeksi tulkattuna siis keskityn pitkän aikavälin sijoittamiseen tasaisella tahdilla (jos tätä pikkupiipertämistäni voi sellaiseksi kutsua) enkä hätkähdä pienistä kurssinotkahduksista.

 Noniin.
Että tällainen kuukausi täällä on takana. Täytin muuten 1,5 sitten 34 vuotta ja ostin itselleni synttärilahjaksi sen TV-tason. Kotini on nyt astetta viihtyisämpi paikka mököttää. :)

Jos jotain positiivista tässä suossa oli, niin ehtinyt lainkaan masentua syksyn/talven saapumisesta.
Ai onko siellä pimeää? Kas en olekaan huomannut!