Sananen tuosta, että maksoin melkein kolme tonnia kahdeksassa kuukaudessa.
Täysin totta se on ja ihan kivaltakin tuntuu tässä vaiheessa, mutta tein sen muun elämän kustannuksella. Elin alkuvuoden niin pihisti kuin pystyin, enkä käynyt juurikaan missään. Keksin tekosyitä ettei tarvitse lähteä kavereiden kanssa mihinkään mikä maksaa.
Kesälomarahat syydin suoraan velkoihin ja kun kesäloma alkoi oli tilillä 45 euroa. Siis kakkosduunin palkka oli tulossa saman viikon lopulla ja se maksettiin kahden viikon välein, joten sillä elelin sitten koko kesäloman. Tosin kesäloman vietin aika tarkkaan siellä kakkosduunissa. Syksyn tullen olikin sitten pipo pikkusen kireällä ja ahdisti. Onneksi syksyllä olikin vielä yksi lomaviikko, jonka aikana vastapainoksi tuhlasin sitten 700 euroa viikossa... Noh kivaa oli!
Mutta mielummin ei näin.
Nyt Donna ainakin kuvittelee aikuistuneensa sen verran että yrittää löytää tasapainon tähän säästämis/velanmaksuhulluuteensa. Jätän nykyään itselleni enemmän käyttövaraa, pidän yllätysmenoja varten omaa jemmarahaa ja yritän toitottaa itselleni että kyllä ne velat siellä samalla vähenee vaikka hidasta se onkin. Onnistunko tässä? Jaa-a.. Aina kannattaa yrittää :)
Toimenpiteet tästä hetkestä eteenpäin (ainakin tähän mennessä keksityt):
- Perustin ylimääräisen "yllätystilin" johon laitan 50 euroa kuukaudessa. Voisin laittaa enemmänkin jos malttaisin mutta tällä nyt aloitetaan. Go!
- Kaikki laskut maksan aina palkkapäivänä, mutta jos tiedän laskun olevan tulossa vasta myöhemmin, siirrän senkin summan jo valmiiksi ylläritilille, ettei raha polta käyttötilillä ja katoa tosta noin vaan. Puf!
- Jätän itselleni käyttörahaa vähintään 400 euroa. Todellisuudessa lähes aina tarvitsee enemmän kun tulee jotain reissua tai hankintaa, mutta silloin budjetoin käyttörahan suuremmaksi ja yritän olla tuntematta siitä huonoa omaatuntoa. Nih!
- Kakkostyö saa jäädä. Se oli liian kuluttavaa ja huono siinäkin suhteessa kun en osannut pitää sieltä vapaata ollenkaan. Kerron tarinan liiasta työnteosta sitten tuonnempana. Itsetutkiskelun tuloksena totean: Se ei tehny hyvää mulle! Onneksi varsinaisessa duunissa on nykyään lisätyömahdollisuus, joten sieltä saan raavittua extrarahaa inhimillisissä puitteissa, ilman että joudun työskentelemään 24/7. Jep!
- Payment a Day-menetelmä. Monissa tämän aiheen blogeissa on puhuttu tästä "maksu päivässä"-tavasta lyhentää huomaamattaan velkaa joka ikinen päivä. Toivottavasti selostan tämän nyt yhtä järkevästi kuin muut bloggarit:
Tililtä siirretään joka päivä rahaa velanmaksuun tai säästötilille niin että summa pyöristyy seuraavaan tasalukuun tai täysiin euroihin.
Esimerkki: Mulla oli eilen tilin saldo 244,37€. Siirsin 37 senttiä visan maksuun. Tarkoitus varmaan olisi että sinne siirrettäsiiin 4,37, mutta tuo neljä euroa on mulle tällä hetkellä liian tärkeä! :D
Joten pelaan vielä toistaiseksi senteillä. Niiden katoamista ei huomaa ja kaikki on kuitenkin kotiinpäin. SITÄPAITSI jos lyhennys on keskimäärin 50 senttiä päivässä tulee visaa vähennettyä ylimääräiset 15€ kuussa = 180€ vuodessa = 540€ kolmessa vuodessa jne.. Vau!
Nyt lähden verkkopankkiin jännäämään onko tili taas "röpösummainen" eli saanko taas siirtää sentit visalle. Tää on kivaa! :D
Mitähän ne pankissa ajattelee? Nyt se hullu lyhentää laskuaan tällaisilla summilla..?!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti