Lomalta palattu!
Lomabudjetti kesti!
Siitä jäi 20 euroa..
Ostin kaksi oikeaa tuotetta. Nimittäin kaksi perustoppia paikallisesta vaatekaupasta kun olivat tarjouksessa yhteensä 4 euroa. Muuten koko 280 euron potti tuhlattu ruokaan, juomaan ja elämyksiin. Kävin muun muassa kanaaliristeilyllä ja kiertelin Amsterdamin lisäksi "pikkukaupungeissa": Haagissa ja Leidenissa, jotka olivatkin paljon idyllisempiä ja rauhallisempia.
Hollannista löytyi myös Suomen pelien ajaksi ihana suomalaiskisakatsomo! :)
Kaiken kaikkiaan hieno reissu!
Ja sitten paluu arkeen...
Käyttörahat taas käytössä ja huventumassa hyvää vauhtia. Perintöä ei näy eikä kuulu.
Epäonnistuin taas ja rahat riittävät varmaankin tämän viikon loppuun asti. Tiedän. Häpeän. Noloa.
Parin viikon päästä alkaa Yo-juhlakausi ja jos ei muuta niin sukulaisen lahjaraha on hankittava.
Jos perintö ei saavu ensi viikon alkuun mennessäkään, joudun lainaamaan lisää taaaaaaas..
Ja sitten häpeänkin ihan urakalla. Ikinä ei pitäisi laskea tulevien saatavien varaan, koska voi käydä juurikin näin. Ne ei tulekaan.
Niillä on nyt sellainen viikko aikaa ilmestyä tilille, ennenkuin olen ihan liemessä.
Nyt kun kesäloman ensimmäinen osio on lomailtu, on taas hillitön puhti tehdä töitä ja tienata. Olen jo haalinut ylimääräisiä vuoroja kesäkuulle, joukossa muutama rahakas sunnuntai!
Kesäkuussa käyttörahaksi on budjetoitu 450€. Pitää nyt pohtia onko se realistinen vai pitäisikö tässä nyt suosiolla todeta, että ei riitä. Tosin kesäkuussa on ainakin 3 työsunnuntaita, joten rientoja ei pahemmin tule. No ehtiihän tässä pohtia.
Kesäkuussa saapuvat lomarahat ja palkka on huima. Kerään myös heinäkuuksi mahdollisimman suurta pottia.
Nyt en voi enää enempää korostaa (lähinnä itselleni) puskurin tärkeyttä. Työnnän sen perintörahoista irtoavan tonnin lisäksi sinne varmuuden vuoksi niin paljon kuin pystyn, koska jumankekka ei enää ikinä tällaista tilannetta. "Ei ikinä, ei ikinä enää. Ei ikinä, ei ikinä..."
Suivaantuneena itseeni teen täällä rankkoja ruokarahalaskelmia ja siivoan kämppää.
Pesin juuri parvekkeen ja ikkunat!
Huomenna olisi ollut loman viimeinen vapaapäivä, mutta otin siihen työvuoron, koska nyt jatkuu rahankeruu ja kitsastelu.
Meinasi lähteä taas tuuli purjeista, mutta nyt ei ruikuteta. Päättäväisyys. Sitä tässä nyt haetaan.
Epäonnistumiset ovat vain opetuksia. Ja haasteita. Ja jotain muuta hienoa...
Minulla on niin nää samat fiilikset. Takapakkia tulee aina vaan. Mutta vaihtoehdot on luovuttaminen tai eteenpäin puskeminen, ja oikeestihan se luovuttaminen ei ole vaihtoehto, eihän.
VastaaPoistaTsemppiä kovasti! Nyt ei luovuteta! Vaikeuksien kautta voittoon :)
VastaaPoistaSitähän se on elämä yleensäkin..pari askelta eteen ja horjutaan ja kaadutaan taaksepäin mutta hätää ei oo niin kauan kun vaan nousee ja jatkaa matkaa =) muista olla armollinen itsellesi...
VastaaPoistaKokemuksia ja muistoja rikkaampana eteenpäin. Hienoa että "matkamuistot" ovat jotakin mikä ei jää jonnekin hyllynreunalle pölyyntymään.
VastaaPoistaMukava että olet saanut uutta puhtia puskurin hankkimiseen. Ole kuitenkin varovainen ettet uuvuta itseäsi liikaa jotta mielekkyys säilyy. Muista huolehtia että sinulle jää riittävästi aikaa palautumiseen ja työn vastapainoksi hankkia mielekästä mutta edullista tekemistä. Pyri välttämään äärimmäisyydestä toiseen ryntäilyä.
Damn, no mikä ihme siellä pankissa voi kestää, ei kovin hyvää asiakaspalvelua?? Hienoa että reissu meni mukavasti ja budjetin puitteissa :)
VastaaPoista