Mutkia matkassa

Perunkirjoituksen piti olla tänään. Olin kopioinut moneen kertaan kaikki mahdolliset asiakirjat, todistukset ja liitteet mukaan. Tarkistin maanantaina vielä perunkirjoitusohjeista, että onhan kaikki nyt varmasti mukana.

- Kaikki kulukuitit Checked!
- Kuolinpäivän saldotodistus  Checked!
- Tiedot tulevista saatavista Checked!                                     
- Oma virkatodistus kotikunnasta Checked!
- Vainajan katkeamaton virkatodistusketju kotikunnittain Checked!
- Mikäli vainaja oli leski, ensiksi kuolleen puolison perukirja Checked!
- Ensin kuolleen puolison perinnönjakokirja Ou sh*t..?!

Paperia ei löydy. Ei mistään. Ei keltään.

10 vuotta sitten isäni kuollessa tapahtui siis seuraavaa:
(Stoorissa käytetyt lakitermit eivät välttämättä ole ihan oikein, mutta josko pointti tulis esille)

Kuolinpesän omaisuus oli n. 640€. Isältä jäi leski (äitini) ja kolme perillistä: minä ja velipuolet.
Pesä jaettiin niin, että tuosta huimasta summasta leski sai puolet tasinkona ja puolikas 320€ jaettiin kolmen lapsen kesken. Kaikki muistavat saaneensa tämän hulppean perinnön, mutta  kukaan ei muista mihin työnsi jakopaperin, joka silloin varmasti myös saatiin.
Veljet eivät olleet isän kanssa tekemisissä ja itse olin melko nuori, joten kukaan ei pitänyt paperia millään lailla tärkeänä. Silloinen pankin konttori, johon kaikki dokumentit järjen mukaan toimitettiin on lakkautettu. Arkistoista ei löytynyt mitään.
Hankalaksi tilanteen tekee se, että mikäli pesänjakoa ei pystytä todistamaan, katsotaan että sitä ei ole tehty, jolloin isän "omaisuuden" katsotaan siirtyneen äidin haltuun ja sitä kautta äidin kuolinpesään, jolloin jako täytyisi suorittaa uudelleen eli joutuisin maksamaan veljille uudestaan heille kuuluvat isänosuuden eli noin 100 euroa. No eihän se maata kaada, mutta uusi jako hidastaa perinnönjakoprosessia eikä ole reilu, koska jako on jo suoritettu.
Verotoimistosta voisi vielä kysyä, mutta se saattaa tulla kalliiksi.

Kyselin netin kautta lakineuvonnasta apua ja käytännössä veljien ja minun allekirjoittama todistus siitä että pesänjako on suoritettu pitäisi riittää. Pankista olivat samaa mieltä, tosin paperi lähetetään sieltäkin ensin lakimiesten tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.
Onneksi broidit ovat ihan messissä ja paperi on jo laadittu ja lähetetty toiselle puolelle Suomea broidi nro ykköselle, joka lähettää sen broidi nro kakkoselle, joka asuu samassa kunnassa ja kiikuttaa sen minulle.

Uusi perunkirjoitus on sovittu ensi viikon tiistaiksi, jonka jälkeen menen pankkineuvotteluun, jonka jälkeen perukirja liitteineen lähetetään tarkistukseen, jonka jälkeen johonkin, jonka jälkeen johonkin...
Sitten saan mahdollisesti perintörahat tililleni määrittelemättömänä ajankohtana. Eli menee siis ainakin vielä viikkoja. Niinpä niin..

Käytän siis takuuvarmasti kohta luottokorttia. 12 päivää palkkapäivään ja välissä vappu ja työpaikan virkistysreissu Tallinnaan, jossa ruuat ja matkat on kyllä maksettu mutta tottahan siellä rahaa tulee kulumaan. Mutta hei ajatellaan taas positiivisesti: Olin siis aikeissa tuhlata 220€ tämän 12 päivän aikana, enkä nyt siis tule tuhlaamaan (koska luotolla ei ole niin paljon käytettävissä...) :D
Toukokuun superpalkkapäivän jälkeen en tarvitse käyttövaroihin apua perintörahoista, joten saan maksettua niillä käyttämäni velat takaisin. Eli kyl tää täst.

Pientä stressaantumista on ollut täällä päin taas ilmassa, mutta nyt annan perintöprosessin mennä eteenpäin omalla painollaan, koska selvästi ei itkut ja rutinat byrokratian edessä auta.
Opinpahan arkistoimaan paperit paremmin!